{"id":1152,"date":"2025-03-10T07:21:06","date_gmt":"2025-03-10T07:21:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=1152"},"modified":"2025-03-10T07:40:18","modified_gmt":"2025-03-10T07:40:18","slug":"minun-historiani-yleisen-historian-oppiaine-100-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2025\/03\/10\/minun-historiani-yleisen-historian-oppiaine-100-vuotta\/","title":{"rendered":"Minun historiani:\u00a0Yleisen historian\u00a0oppiaine\u00a0100 vuotta\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Auvo Kostiainen<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston aiemman yleisen historian eli nykyisen Euroopan ja maailman historian oppiaineen toiminta alkoi vuoden 1925 alussa ja siten 100-vuotisjuhlien vietto nyt alkuvuodesta 2025 on perusteltua. Alkuvaiheet ovat jonkin verran viel\u00e4 \u201dusvan\u201d peitossa, mutta selkiintynev\u00e4t v\u00e4hitellen. Seuraavassa esit\u00e4n omaa kokemustaustaa hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en havaintoja niin oppiaineen alkuvuosikymmenilt\u00e4 kuin omalta opiskelun ja ty\u00f6ss\u00e4olon ajalta, jotka alkoivat p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni Vaasan Lyseosta ylioppilaaksi 1965, ja suoritettuani asepalveluksen Pohjan prikaatissa Oulussa vuosina 1965-1966. Kutsun oppiainetta nimell\u00e4 yleinen historia, koska nimi Euroopan ja maailman historia tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2024, kymmenen vuotta el\u00e4k\u00f6itymiseni j\u00e4lkeen.  <\/p>\n\n\n\n

Kun syyskuussa 1966 opintoni alkoivat Turun yliopistossa, en ollut koskaan k\u00e4ynyt H\u00e4meenkadulla, enk\u00e4 Yliopistonm\u00e4ell\u00e4. Turussa olin k\u00e4ynyt ainakin pari kertaa, kun Paattisilla oli \u00e4itini vanhempien haltuun osoitettu toisen maailmansodan j\u00e4lkeen nk. evakkotila tai asutustila, joitakin hehtaareja huonolaatuista viljelysmaata. Niinp\u00e4 kun oli tiedossa, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyskuun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 piti olla ensimm\u00e4isell\u00e4 luennolla tiettyn\u00e4 kellon aikana, kiirehdin H\u00e4meenkadulta \u201dTiedon portaita\u201d yliopistonm\u00e4elle. Kello oli jo tasan 13.00 ja juoksin portaita yl\u00f6s ehti\u00e4kseni ajoissa. Puoliv\u00e4liss\u00e4 m\u00e4ke\u00e4 tuli vastaan lyseolainen luokkatoverini, joka kysyi mit\u00e4 hoppuilin. Kerroin, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4styn luennon aloituksesta, siksi kiire. Eip\u00e4 ala viel\u00e4, vasta akateemisen vartin j\u00e4lkeen, vastasi Ilkka! N\u00e4in tulin tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 akateeminen vartti oli. <\/p>\n\n\n\n

Yleisen historian kiertolaisel\u00e4m\u00e4.<\/strong> Sata vuotta sitten Turun Suomalainen Yliopisto toimi entisen Hotelli Phoenixin komeassa rakennuksessa kauppatorin yl\u00e4laidalla ortodoksikirkon vieress\u00e4. Yliopisto oli hankkinut rakennuksen itselleen vuonna 1920. Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen yleisen historian opetus tapahtui juuri tuossa rakennuksessa. Henkil\u00f6kuntaakin oli aluksi todenn\u00e4k\u00f6isesti vain yksi – virkaa tekev\u00e4 professori Arvi Korhonen vuosina 1925-1927 ja my\u00f6hemmin dosentti- ja muuta opetusta.  <\/p>\n\n\n\n

Muutaman sadan opiskelijan yliopisto alkoi laajentua 1940-luvun lopulla ja kiistaa k\u00e4ytiin siit\u00e4, minne toimintaa laajennettaisiin. Kovien riitojen j\u00e4lkeen alettiin rakentaa toimitiloja yliopistonm\u00e4elle. Kommunistivetoisen SKDLn johtomies Paavo Aitio esitti j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n perustelun: uuden rakentaminen ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 kuin vanhan korjaaminen! Siksi on teht\u00e4v\u00e4 uudet rakennukset, vanha joutaa menn\u00e4! <\/p>\n\n\n\n

Joutsenen (Johanssonin) veljesten suurlahjoitus ja Alaskan kulta mahdollistivat yliopistonm\u00e4en rakentamisen, ja toimeen tartuttiin. Aarne Ervin suunnittelema uusi kirjastorakennus (Feeniks) valmistui vuonna 1954 ja sitten luonnontieteiden talo. Hallintorakennus, miss\u00e4 pidettiin useimmat historian luennot, valmistui 1958. Yliopistonm\u00e4ki sai vakiintuneen nimens\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun SKDLn Turun paikallisyhdistys oli \u201dulkopoliittisista\u201d syist\u00e4 vaatinut vanhaa Ryss\u00e4nm\u00e4en nime\u00e4 muutettavaksi ensin Vesilinnanm\u00e4eksi, ja sitten siit\u00e4 tuli Yliopistonm\u00e4ki. Eiv\u00e4t tosin tienneet, ett\u00e4 Ryss\u00e4nm\u00e4en nimi todenn\u00e4k\u00f6isesti juontui 1500-luvun lopulla el\u00e4neest\u00e4 turkulaisesta porvarista nimelt\u00e4\u00e4n Jacob Rydz (Ryss), joka omisti talon tai taloja m\u00e4ell\u00e4 (Nikula 1987, 96-97. Perustuu Ruotsin valtionarkiston Turun verotietoihin. My\u00f6s Veli Toropaisen s\u00e4hk\u00f6posti 28.2.2025 kirjoittajalle). Turkulaiset 1950-luvun grynderit saivat tahtonsa l\u00e4pi ja Phoenix r\u00e4j\u00e4ytettiin vuonna 1959. Tilalle nousi Salaman vakuutusyhti\u00f6n betoninen laatikko. <\/p>\n\n\n\n

Seikkailuni yliopistonm\u00e4en eri puolilla tiivistyiv\u00e4t. Yleinen historia hakeutui Kauppatorin kulmalta yliopistonm\u00e4elle ja siell\u00e4kin eri osoitteisiin. Oppiaineen toimisto sijaitsi H\u00e4meenkatu 1:n matalassa osassa, toisessa kerroksessa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa sis\u00e4\u00e4n menness\u00e4 oli vahapaperien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva monistuskone, toisessa kerroksessa muutama toimistohuone, miss\u00e4 olivat sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 yleisen historian toimistot, ehk\u00e4 muitakin oppiaineita. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 yleinen historia toimi noin vuodet 1956-1970. Toimintaa oli eri puolilla m\u00e4ke\u00e4, yliopiston p\u00e4\u00e4kirjaston toisessa kerroksessa oli oppiaineella ainakin yksi isohko seminaarihuone. Lis\u00e4ksi muistelen, ett\u00e4 luonnontieteiden talossa olisi historialla ollut jokin toimiston kaltainen. H\u00e4meenkatu 1:een kuului my\u00f6s KOPn pankkikonttori, jonne muistan yksityisen yliopiston aikoina usein maksaneeni yksitt\u00e4isten luentokurssien maksuja. Luentokurssin pit\u00e4j\u00e4t ker\u00e4siv\u00e4t kurssin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 maksukuitit, jotka sitten pankissa lunastettiin. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi oppiaineen tuolloinen p\u00e4\u00e4mies Vilho Niitemaa onnistui hankkimaan yleiselle historialle oman rakennuksen. Sinne muutettiin vuonna 1970. Rakennus sijaitsi yliopistonm\u00e4en naapurissa Porin prikaatin kasarmin alueella, Kauppakorkean suunnasta portista tullessa tien oikealla puolella. Kyseess\u00e4 oli punatiilinen yksikerroksinen pitk\u00e4hk\u00f6 rakennus, johon tehtiin peruskorjausta. Siin\u00e4 oli toiminut varusvarasto ja ehk\u00e4 aliupseerikoulukin. Siihen tuli isohko harjoitushuone, useita ty\u00f6huoneita, toimisto- ja tutkimustiloja. Kahvihuoneeseen l\u00f6ydettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puuovi ja siihen ripustettiin tikkataulu, joka oli ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Talon ullakolle sijoitettiin Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisuvarasto, joka my\u00f6hemmin siirrettiin Juslenian kellariin. Rakennukseen sijoittui my\u00f6s oppiaineen seminaarikirjasto ja kasvavat tutkimusaineistokokoelmat. <\/p>\n\n\n\n

Kasarmilla oltiin vuodet 1970-1975. Toiminta siell\u00e4 oli aktiivista, koti- ja ulkomaisia vieraita k\u00e4vi tihe\u00e4\u00e4n. Yleinen historia oli vuodesta 1959 nimelt\u00e4\u00e4n yleisen historian laitos, ja sinne syntyi my\u00f6s Siirtolaishistorian tutkimuskeskus, kuten se nimettiin. T\u00e4st\u00e4 tavallaan oli seurauksena Siirtolaisuusinstituutin synty vuonna 1974, kun professori Niitemaa ja Australiassa v\u00e4itellyt Olavi Koivukangas saivat synnytetty\u00e4 Instituutin, sopivasti poliittisia suhteita ja suhdanteita hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en. <\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4kin monien muiden mukana p\u00e4\u00e4dyin tekem\u00e4\u00e4n pro gradua amerikansuomalaisista, aiheena heid\u00e4n poliittinen radikalisminsa. Tuohon aikaan kyseinen siirtolaisuushistorian projekti oli voimissaan ja nousukiidossa, hankittiin alkuper\u00e4isin\u00e4 ja mikrofilmattuna aineistoja Pohjois-Amerikasta ja muualtakin. My\u00f6hemmin oppiaineen professoriksi tullut Reino Kero veti aktiivisesti siirtolaisuustutkimusta ja minunkin graduni aihe tuli h\u00e4nen ehdotuksestaan. Kun graduni valmistui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1972, sain syksyll\u00e4 \u201dylennyksen\u201d puolikasassistentiksi yleiseen historiaan. Toinen assistentin puolikas oli luokkatoverini Vaasan Lyseosta, Kimmo Ikonen, joka my\u00f6s oli p\u00e4\u00e4tynyt historian opiskelijaksi Turun yliopistoon. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4aineekseen tuli Suomen historia ja Kimmo v\u00e4itteli sittemmin Suomen historiasta, aiheenaan J. K. Paasikivi. Akateeminen urani eteni, kun tein tuntipalkalla ty\u00f6t\u00e4 Keron vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Toholampi-projektissa. Elantoni kustansin tosin p\u00e4\u00e4asiassa nelj\u00e4n\u00e4 vuotena kes\u00e4t\u00f6ill\u00e4 Ruotsissa paperi- ja ter\u00e4stehtaissa. Tuolloin nk. praktikantit saivat tulonsa verovapaina, joten pystyin rahoittamaan opiskeluni l\u00e4hes kokonaan itse, ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna tosin vierailin pankin lainaosastolla. Gradun valmistumisvaiheen kes\u00e4n\u00e4 hankin viel\u00e4 rahoja Turun sataman laivoissa \u201dnimimiehen\u00e4\u201d, mutta tulot laivojen purkut\u00f6ist\u00e4 olivat kovin satunnaisia. Jatko-opintoja harjoitin parina vuotena Minnesotan yliopistossa ja v\u00e4it\u00f6skirja valmistui vuonna 1975.  <\/p>\n\n\n\n

Uudet tuulet puhalsivat Turun yliopistossa, kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974. Suotuisa laajentuminen jatkui n\u00e4in\u00e4 vuosina, kun virkoja ja teht\u00e4vi\u00e4 tuli lis\u00e4\u00e4. Opiskelijoita oli yliopistossa vuonna 1973 runsaat 7600, kun nyt (2025) luku on runsaat 22000. Yliopistonm\u00e4ke\u00e4 rakennettiin edelleen ja Daniel Jusleniuksen mukaan nimetty Juslenia-rakennus valmistui 1975. Niinp\u00e4 historia-aineet muuttivat rakennuksen kolmanteen kerrokseen, yleinen historia p\u00e4\u00e4ovesta katsoen vasemmalle ja Suomen historia oikealle puolelle, v\u00e4liin j\u00e4i kirjasto. Kulttuurihistorian oppiaine oli juuri aloittanut toimintansa (1972) ja sille erotettiin omia huoneita kirjaston tiloista.  <\/p>\n\n\n\n

Jusleniassa oltiin aina vuoteen 2006 eli melko tarkkaan 30 vuotta. Minun ty\u00f6ni koostui aluksi p\u00e4\u00e4asiassa erilaisista sijaisuuksista, joita sain hoidettavaksi. Pitk\u00e4n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varrella olevat huoneet tulivat tutuiksi, koska Niitemaan ja h\u00e4nelt\u00e4 periytyv\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan \u201dvirka\u201d piti huonetta ja jos henkil\u00f6 suoritti toisen viran teht\u00e4vi\u00e4, piti muuttaa kyseiseen virkahuoneeseen. Niinp\u00e4 min\u00e4kin olen l\u00e4hes jokaista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n huonetta joskus hallinnoinut.  <\/p>\n\n\n\n

Yleisen historian pohjakerrokseen sijoittuivat laajat tutkimusaineistokokoelmat, jotka kehittyiv\u00e4t Niitemaan ja h\u00e4nen seuraajiensa toiminnan tuloksena. Niinp\u00e4 alkuper\u00e4isaineistoa siirtolaisuudesta kertyi hankintoina ja lahjoituksina yli sata hyllymetri\u00e4 ja useita satoja mikrofilmirullia, joko ostettuna tai itse filmattuna Yhdysvalloissa ja Kanadassa suoritetuilla mikrofilmausmatkoilla. Ahkerin mikrofilmaaja oli Keijo Virtanen, joka teki v\u00e4it\u00f6skirjan palaavasta Amerikan siirtolaisuudesta, siirtyi sitten kulttuurihistoriaan, miss\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli professori. Sittemmin h\u00e4n oli monivuotinen Turun yliopiston rehtori.  <\/p>\n\n\n\n

Sirkkalan kasarmilla Kaivokadulla historia-aineet olivat vuosina 2006-2020. T\u00e4m\u00e4 oli entist\u00e4 kasarmia, mink\u00e4 rakennuskanta periytyi 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolta. Historia-aineille osoitettu keltainen kivirakennus oli kaupunginarkkitehti P. J. Gylichin 1830-luvulla suunnittelema ja alunperin k\u00f6yh\u00e4intaloksi rakennettu. Kyseinen kortteli oli ollut vuonna 1918 Turun punavankileiri, joten historian havina oli suorastaan tuntuvaa.  <\/p>\n\n\n\n

Kun yliopisto alkoi ottaa Sirkkalan rakennuksia haltuunsa, piti ensin tehd\u00e4 mittavat peruskorjaukset. Kun palasin Tampereen yliopiston palveluksesta (1999-2002), olin mukana projektissa, jossa Sirkkalan kasarmia remontoitiin. Ty\u00f6 oli aika suuri ja kolme isoa rakennusta oli nykyaikaistettava. Kun olin nyt Historian laitoksen johtajana, jouduin juoksemaan lukuisissa suunnittelukokouksissa. Valkoinen rakennus oli huonoimmassa kunnossa, esikuntarakennus oli suuri ja massiivinen. Sen pohjakerrokseen kunnostettiin ravintola ja kabinetit, joita k\u00e4ytettiin moniin tarkoituksiin. Ravintolan pohjaa korjattiin perusteellisesti, koska muistan, miten kellarissa ajeli puskutraktori ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4. Ravintolasta tuli hyv\u00e4 ja suosittu ty\u00f6maaruokala, paikan akustiikka tosin oli kehno. Erityisesti muistiin ovat j\u00e4\u00e4neet huomattavan kookkaat t\u00e4ytekakut, joita ravintola toimitti tilausty\u00f6n\u00e4. Pihalla oli nykyinen hirsirakennus ja lis\u00e4ksi entisen sairaalan vieress\u00e4 huonokuntoinen puurakennus. Sit\u00e4 k\u00e4ytti jokin opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6 toimintaansa. Rakennus oli laho ja ep\u00e4siisti, ja onneksi se poistettiin.  <\/p>\n\n\n\n

Yleinen historia ahersi kellert\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kolmikerroksisessa entisess\u00e4 sairaalarakennuksessa, sen ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa. Talo sai nimen Historicum. Oma ty\u00f6huoneeni oikeassa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 korjattiin entisest\u00e4 \u201dperunakellarista\u201d tai vastaavasta. Huone oli tilava ja avara, toisin kuin nykyiset historia-aineiden tilat Arcanumissa. Jokaisessa kerroksessa oli entisi\u00e4 potilashuoneita, joihin kunnostettiin usean henkil\u00f6n ty\u00f6tiloja. Lis\u00e4ksi oli tilavia yhden hengen ty\u00f6huoneita ja toisessa kerroksessa oppiaineiden yhteinen kokoustila. <\/p>\n\n\n\n

Sitten tuli taas muutto. K\u00e4vi kuittenkin niin, ett\u00e4 ehdin el\u00e4k\u00f6ity\u00e4 vuonna 2014, enk\u00e4 ollut en\u00e4\u00e4 entiselle Porin prikaatin kasarmialueelle tapahtuvassa muutossa mukana, joka olikin paluuta samalle kasarmille, miss\u00e4 oltiin vuosina 1970-1975. El\u00e4k\u00f6idytty\u00e4ni sain ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n nurkan Sirkkalan isosta tutkijahuoneesta, jossa hieman satunnaisesti k\u00e4vin. Kehittelin tuolloin yhdess\u00e4 tamperelaisen Pekka Haikkalan kanssa Yhdysvaltain itsen\u00e4isyysjulistuksen suomalaistaustaisen allekirjoittajan John Mortonin (1725-1777) sukujuurten tutkimusta geneettisen DNA-tutkimuksen avulla. Siit\u00e4 tulikin pitk\u00e4 ja vaikea projekti, koska tutkimusmenetelm\u00e4t kehittyiv\u00e4t kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Testasin DNA-tutkimusta ensin oman sukuni selvittelyss\u00e4. Lopulta saimme valmiiksi ensin suomenkielisen kirjan (2021), ja sitten jatkoin yksin laajennetun englanninkielisen teoksen parissa, joka viime vuonna valmistui (Kostiainen 2024.). Melko uudenlaisia tuulia on puhallellut yleisess\u00e4 historiassa sen j\u00e4lkeen, kun sielt\u00e4 erkanin.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voidaan muistuttaa, ett\u00e4 yleisen historian lis\u00e4ksi opiskelin sivuaineina Suomen historiaa ja yhteiskuntatieteellisi\u00e4 aineita kuten valtio-oppia ja taloustiedett\u00e4. Valtio-oppi juoksutti minua paljon kauppatorin nurkalla olevan entisen Uuden Auran painotalon luentosalien ja yliopistonm\u00e4en v\u00e4li\u00e4. Toisaalta se varmaan piti fyysisest\u00e4 kunnosta huolta, tein valtio-opista tuon ajan sivulaudaturtutkielmankin. Taloustieteen luennot olivat tavallisesti yliopistonm\u00e4ell\u00e4, p\u00e4\u00e4asiassa luonnontieteiden talon luentosaleissa.  <\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6t.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kuuluu esitell\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka oppiainetta ovat johtaneet ja hieman er\u00e4it\u00e4 muitakin. Alkuvaiheet ennen minun opiskelijaksi tuloani voidaan kuitata melko lyhyesti. Yleisen historian oppiaine oli vuosikausia \u201dselvitystilassa\u201d ennen vakiintumista ja vuosina 1925-1927 toimintaa py\u00f6ritti Helsingin yliopistossa v\u00e4itellyt Arvi \u201dPerkele\u201d Korhonen (liikanimi tuli h\u00e4nen usein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n voimasanasta). Korhonen siirtyi vakituisesti Helsinkiin ja oli siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n yleisen historian professorina. Toinen alkuvaiheen merkitt\u00e4v\u00e4 hahmo oli Kaarlo J\u00e4ntere, joka 1930-luvun alkuvuosina hoiti yleisen historian professuuria. H\u00e4n sai vuonna 1937 vakituisen yleisen historian professorin nimityksen, miss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 jatkoi vuoteen 1955. Oppiaine oli tuolloin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama kuin henkil\u00f6 nimelt\u00e4 Kaarlo J\u00e4ntere, Korhonen ilmeisesti oli dosentti. Muuta opettavaa tai avustavaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 oli satunnaisesti ja heit\u00e4 alkoi tulla lis\u00e4\u00e4 1950-luvulla.  <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntere paneutui aatehistoriallisiin kysymyksiin sek\u00e4 Saksassa ett\u00e4 laajemminkin Euroopassa. H\u00e4n v\u00e4itteli alkuaan Turun yliopiston yhdistetyss\u00e4 kotimaisen ja yleisen historian oppiaineessa. Oppiaineet oli yhdistetty vuoden 1925 alusta, kun alkuaan vuonna 1921 yliopistoon oli perustettu Suomen historian professuuri. Humanistisen tiedekunnan kokous nimitt\u00e4in esitti 12.12.1924 ett\u00e4 Suomen historian professuuri muutetaan kotimaisen ja yleisen historian professuuriksi professori V.A. Koskenniemen esityksest\u00e4. Muutos vain vahvistaisi todellisen tilanteen, miss\u00e4 Suomen ja yleisen historian asioita oli paljon k\u00e4sitelty yhdess\u00e4, ja ett\u00e4 muutoksesta olisi hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 yliopistolle ett\u00e4 opiskelijoille (Hum. tdk. p\u00f6yt\u00e4kirja 19.12.1924.). <\/p>\n\n\n\n

Tavallaan sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 yleisen historian oppiaineet voivat siten pit\u00e4\u00e4 J\u00e4nterett\u00e4 omana tohtorinaan. Turkulainen Uusi Aura -sanomalehti uutisoi v\u00e4it\u00f6stilaisuudesta 23.4.1927 Turun yliopistossa: \u201dRauhallisena ilmestyi arvokkaan pyylev\u00e4 ja j\u00e4ntev\u00e4 maisteri J\u00e4ntere, istuutui kateederin tuolille ja aloitti vakavana \u2026\u201d v\u00e4it\u00f6skirjansa puolustamisen (Uusi tohtori. Uusi Aura 24.4.1927, 3.). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli kotimaisen ja yleisen historian vt. professori Arvi Korhonen, joka tiedekunnalle antamassaan pitk\u00e4ss\u00e4 ja perusteellisessa lausunnossa sek\u00e4 kehui ett\u00e4 kritisoi tutkimusta (Hum. tdk. p\u00f6yt\u00e4kirja 27.4.1927.). <\/p>\n\n\n\n

Erikoinen muutos tapahtui muutaman vuoden kuluttua. Nimitt\u00e4in joulukuussa 1928 humanistinen tiedekunta p\u00e4\u00e4tti perustaa yhdistetyn kotimaisen ja yleisen historian viran rinnalle Suomen historian professuurin. Perusteluna oli, ett\u00e4 nyt oli tarvetta juuri Suomen historian tutkimukselle ja opetukselle (Hum. tdk. p\u00f6yt\u00e4kirja 22.12.1928.). Suomen historian rinnalla oli siis yleisen professuuri. Sen vakinaista t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 saatiin odotella aina vuoteen 1937 saakka, kun tohtori J\u00e4ntere hoiti sit\u00e4 viransijaisena 1930-luvun alkuvuosina. Vuodet 1933-35 hoidettiin erilaisin v\u00e4liaikaisj\u00e4rjestelyin, kunnes J\u00e4ntere palasi viran hoitajaksi ja h\u00e4nest\u00e4 tuli viran vakinainen haltija vuonna 1937 (Per\u00e4l\u00e4 1970, 182.). <\/p>\n\n\n\n

Kun tulin yleisen historian opiskelijaksi syksyll\u00e4 1966, professorina oli Helsingin yliopiston kasvatti Vilho Niitemaa, Baltian historian ja keskiajan spesialisti, jonka kausi ulottui vuodesta 1955 vuoteen 1977. H\u00e4n pyrki ajamaan isoja tutkimushankkeita, joista merkitt\u00e4vimpi\u00e4 olivat It\u00e4merenpiirin historian ja suomalaisen kaukosiirtolaisuuden projektit. Alkuvaiheen opiskelijana en h\u00e4nt\u00e4 paljon n\u00e4hnyt, kunnes cum laude – ja laudatur -vaiheessa (aine- ja syvent\u00e4v\u00e4t opinnot) aloin k\u00e4yd\u00e4 h\u00e4nen kursseillaan ja seminaarissa. Niinp\u00e4 suoritin h\u00e4nelle esimerkiksi keskiajan taloushistorian, historiankirjoituksen historian ja historianfilosofian opinnot. Jatkon kannalta oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Niitemaan seminaarissa minulle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin gradun aihe amerikansuomalaisista vasemmistoradikaaleista. Niitemaan luennot vaikuttavat olleen nk. peruskauraa, kuten s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4ni luentomuistiinpanoista n\u00e4kee. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 luentoja, jotka selv\u00e4sti ylittiv\u00e4t varatun ajan. Siit\u00e4 seurasi ongelmia sellaisessa tilanteessa, ett\u00e4 piti ehti\u00e4 seuraavalle jonkun toisen pit\u00e4m\u00e4lle luennolle. Luennoillaan Niitemaa selaili koko ajan edes takaisin pikku mapeista muistiinpanojaan, ehk\u00e4 samalla luentoa rakentaen? <\/p>\n\n\n\n

Matti Lauerma, entinen Keravan yhteiskoulun rehtori, puolestaan tuli apulaisprofessoriksi vuosiksi 1965-1980, ja edelleen professoriksi vuoteen 1983. Hauska sattuma oli, ett\u00e4 h\u00e4n heti tunnisti sukunimeni Keravan ajoiltaan, koska useampi serkkuni oli Keravan yhteiskoulussa saanut h\u00e4nelt\u00e4 \u201dohjausta\u201d. H\u00e4n oli sotahistorian ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeen, mutta my\u00f6s kulttuurihistorian asiantuntija. Lauerma oli herrasmies viimeisen p\u00e4\u00e4lle. H\u00e4n pukeutui aina tyylikk\u00e4\u00e4sti, k\u00e4ytti rusettia, ja ulkosalla baskeria, kahvihuoneessamme Jusleniassa h\u00e4n tapasi istua p\u00f6yd\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Lauerman ty\u00f6huoneessa leijui usein vahva piipunsavu. Muistelen h\u00e4nen ilahtuneen suuresti, kun min\u00e4 ja Keijo Virtanen toimme h\u00e4nelle tuliaisina New Yorkista muhkeita havanalaisia sikareja. Kun Lauerma tuli aloittamaan luentoa, opiskelijat salissa nousivat aina seisomaan. Lauerma astui katederille ja kumarsi yleis\u00f6lle, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n istuutui ja alkoi pit\u00e4\u00e4 luentoa, joka oli k\u00e4sin kirjoitettu ruutupaperille. Lukemisen keskeyttiv\u00e4t vain satunnaiset nousut kirjoittamaan taululle nimi\u00e4, termej\u00e4 tai vuosilukuja. Lauerma hoiti professuuria silloin kun lisensiaatinty\u00f6ni ja v\u00e4it\u00f6skirjani tarkastettiin, ja h\u00e4n ja Kero vaikuttivat eniten minun jatko-opiskeluuni. <\/p>\n\n\n\n

Ranskan ja It\u00e4-Euroopan poliittisen historian spesialisti Kalervo Hovi oli yleisen historian apulaisprofessori ja professori vuosina 1983-2007. H\u00e4n oli Turun yliopiston kasvatti, vaikka oli ehtinyt olla Oulun yliopistossa apulaisprofessorina ennen Turkuun nimityst\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli tuottelias tutkija, jonka intressit ulottuivat laajasti varsinkin maailmansotien v\u00e4lisen ajan diplomatian historiaan, kansainv\u00e4listen suhteiden historiaan, Ranskan ja Puolan historia<\/a>an. H\u00e4n julkaisi my\u00f6s\u202fBaltian maiden<\/a>\u202fhistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 teoksia, muun muassa\u202fTallinnan<\/a>\u202fravintolakulttuurista maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Hovin\u202fv\u00e4it\u00f6skirja<\/a>\u202fvuodelta 1975 k\u00e4sitteli\u202fRanskan<\/a>\u202fIt\u00e4-Euroopan liittopolitiikan tulkintaa. H\u00e4n johti Niitemaan j\u00e4lkeen oppiaineen It\u00e4meren piirin hanketta.  <\/p>\n\n\n\n

Reino Kero oli tietynlainen mentorini, ja h\u00e4nelle olen monessa asiassa kiitoksen velkaa. H\u00e4n oli opinn\u00e4ytet\u00f6iden todellinen ideanikkari. H\u00e4nen ominta alaansa oli suomalainen Amerikan siirtolaisuus, mutta kiinnostusta riitti esimerkiksi esihistoriaan, intiaanien historiaan ja Neuvosto-Karjalan suomalaisiin. H\u00e4nen ehdotuksestaan minun graduaiheekseni tuli amerikansuomalaisten vasemmistoradikalismi, mink\u00e4 vuoksi amerikansuomalaiset ovat saaneet erityisen aseman koko Yhdysvaltainkin historiassa \u2013 sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa. My\u00f6hemmin olimme useissa kirjahankkeissa ja muissa tutkimushankkeissa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Reinosta tuli yleisen historian oppiaineen professori vuosiksi 1989-2002. H\u00e4net tunnettiin innokkaana urheilumiehen\u00e4 ja hirvenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4, mink\u00e4 ansiosta saimme silloin t\u00e4ll\u00f6in hirvipaistia kahvip\u00f6yd\u00e4n lisukkeeksi.  <\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 olin Keron seuraaja yleisen historian professorina vuosina 2002-2014. Sit\u00e4 ennen vuosina 1999-2002 olin Tampereen yliopiston vastaavassa virassa. Aikaisemmin ennen vuotta 1999 olin ollut useissa eri teht\u00e4viss\u00e4 Turun yliopistossa. Professorikautenani jatkettiin ja laajennettiin Pohjois-Amerikan suomalaisten yhteis\u00f6jen tutkimusta ja osallistuttiin useisiin kansainv\u00e4lisiin yhteisty\u00f6hankkeisiin. Yhten\u00e4 kiinnostuksen kohteena minulla oli my\u00f6s suomalainen laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon suuren lamakauden aikana. Oppiaineessa aloitettiin my\u00f6s menestyksellinen modernin matkailun historian tutkimushanke, osallistuttiin suomalaisen matkailun verkostoyliopiston toimintaan, sek\u00e4 perustettiin monikulttuurisuuden monitieteisen tutkimuksen verkosto. Viimeksi paneuduin John Mortonin historiaan ja ryhdyin geneettisen sukututkimuksen avulla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen sukujuuriaan, yhdess\u00e4 Pekka Haikkalan kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Uusimmat viranhaltijat yleisess\u00e4 historiassa ovat Taina Syrj\u00e4maa (2010-) ja Leila Koivunen (2014-). Heid\u00e4n aikanaan tutkimusalueet ovat laventuneet edelleen: Syrj\u00e4maa tunnetaan matkailun propagandan ja maailmann\u00e4yttelyiden historian kiinnostuksestaan, mutta nyttemmin my\u00f6s el\u00e4inten ja ihmisten suhteen tutkimuksesta. Koivunen puolestaan on keskittynyt matkakertomusten visuaalisuuden historiaan, kolonialismin ja j\u00e4lkikolonialismin historiaan sek\u00e4 tiedon ja tieteen historiaan.  <\/p>\n\n\n\n

Mainittujen professoreiden lis\u00e4ksi arkip\u00e4iv\u00e4n toimintojen py\u00f6ritt\u00e4miseen on osallistunut suuri joukko viranhaltijoita, viransijaisia, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia tutkijoita, projektitutkijoita, jatko-opiskelijoita, virastoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja muita. Opiskelemaan tullessani lehtorina oli Seppo Rytk\u00f6nen, joka siirtyi sittemmin Ouluun ja Joensuuhun professoriksi. Kaikkien nimi\u00e4 ei voi t\u00e4h\u00e4n luetteloida, mutta mukana ovat esimerkiksi FT Tuomas R\u00e4s\u00e4nen, lehtorit Matti M\u00e4nnikk\u00f6 ja Eero Kuparinen, FL Marja Vasala, sek\u00e4 FM Risto H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja FM Heli Paalum\u00e4ki. Ikimuistoisia ovat olleet oppiaineen kanslistit ja toimistosihteerit Signe Rauha ja Erja Aarnio, jotka ovat tarjonneet ensiapua aloitteleville opiskelijoille. Kulttuurihistorian v\u00e4est\u00e4 monilla on yleisen historian tausta, sill\u00e4 niin Keijo Virtanen, Kari Immonen kuin Hannu Salmi ovat tehneet v\u00e4it\u00f6skirjansa yleiseen historiaan. Matti Lauerma hoiti oppiaineen alkuvuosina sen professuuria. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 sitten yleinen historia on saavuttanut? Professori Leila Koivusen antamia tietoja apuna k\u00e4ytt\u00e4en voidaan arvioida, ett\u00e4 pro gradu -opinn\u00e4ytteit\u00e4 on valmistunut sadan vuoden kuluessa ainakin 950. Ensimm\u00e4isen gradun lienee laatinut opiskelija nimelt\u00e4 Elli Lempa vuonna 1927, aiheena oli pappiss\u00e4\u00e4dyn liberalismi 1860-luvun valtiop\u00e4ivill\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 yleisen historian v\u00e4it\u00f6skirjana voitaneen pit\u00e4\u00e4 J\u00e4ntereen v\u00e4it\u00f6skirjaa vuodelta 1927, vaikkakin v\u00e4it\u00f6skirja oli kotimaisen ja yleisen historian oppiaineen yhteinen ja aihe Suomen historiasta. Selke\u00e4sti Turun yliopiston yleiseen historiaan sen sijaan v\u00e4itteli vuonna 1939 my\u00f6hempi Helsingin yliopiston professori ja kansleri Pentti Renvall, aiheenaan Klaus Flemingin suhde suomalaiseen aatelistoon. Kuriositeteettina todettakoon, ett\u00e4 Renvallin v\u00e4it\u00f6stilaisuuden alkua joulukuussa 1939 piti lyk\u00e4t\u00e4 puolella tunnilla, koska neuvostoliittolaiset pommikoneet hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Turkuun. Itse tarkastustilaisuudessa oli vain kuusi henke\u00e4, mukaan lukien v\u00e4ittelij\u00e4 ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 (Uusi tohtori valmistui poikkeuksellisissa oloissa. Uusi Aura 21.12.1939, 3.). <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lisensiaatintutkimuksia oppiaineessa on valmistunut yli 60 kappaletta, v\u00e4it\u00f6skirjoja yli 50, mutta n\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ei olla aivan varmoja. Tieteellisi\u00e4 monografioita on oppiaineen v\u00e4elt\u00e4 tullut ainakin 200, tieteellisi\u00e4 artikkeleita mahdollisesti yli 2000. Oppiaine on kehitt\u00e4nyt lukuisia menestyneit\u00e4 tutkimus- ja muita projekteja, ja monet tutkijat ovat osallistuneet tieteen popularisointiin. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s hallinto on ollut vuosikymmenten aikana \u201dilonamme\u201d monin tavoin. Erilaisten lautakuntien, toimikuntien, neuvostojen ja muiden elinten j\u00e4senin\u00e4 toimineet voivat antaa t\u00e4st\u00e4 runsaasti todistajanlausuntoja. Hupaisana yksityiskohtana mieleen on j\u00e4\u00e4nyt 2000-luvun alun tilanne, kun uudistettiin j\u00e4lleen kerran rakenteita. Varadekaanin ominaisuudessa vaadin syv\u00e4ll\u00e4 rinta\u00e4\u00e4nell\u00e4 tuloksellisuuspanostuksia, joita tiedekunnan budjetissa ei ollut. Niinp\u00e4 esitin, ett\u00e4 tiedekunnan rakenne muutettaisiin \u201dlaitoksettomaksi\u201d ja uusilta momenteilta ryhdytt\u00e4isiin palkitsemaan hyvin toimivia oppiaineita. Tiedekunta \u00e4\u00e4nesti \u00e4\u00e4nin 13-1 esitykseni kumoon. Ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lohtua antoi se, ett\u00e4 my\u00f6hemmin dekaaninkin ehdotus sai tuomion \u00e4\u00e4nin 13-1.  <\/p>\n\n\n\n

Vapaalla<\/strong>. <\/strong>Moninaisen toiminnan ja ahertamisen vastapainoksi osattiin irrotella vapaalla ollessa, irti opetuksesta ja tutkimuksesta. N\u00e4kyvimpi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 lienev\u00e4t olleet oppiaineiden yhteiset pikkujoulut. Ohjelmassa saattoi olla erilaisia sketsej\u00e4 ja tietokilpailuja. Historiaan on j\u00e4\u00e4nyt esimerkiksi Keijo Virtasen karonkassa vuonna 1979 esitetty Tiernapojat. Esiintyvi\u00e4 taiteilijoita riitti muutenkin, kuten muistetaan lauluyhtye \u201dYleisen historian oksetin\u201d esiintymisist\u00e4. Taiteellisen esityksen huipentumiksi voidaan nimet\u00e4 kaksi noin 15-20 minuutin videota, joista ensimm\u00e4inen oli \u201dPelkoa ja kauhua Ryss\u00e4nm\u00e4ell\u00e4\u201d (1992). Siin\u00e4 yleinen historia joutui opetusministeri\u00f6n l\u00e4hett\u00e4mien reviisorien tarkastuksen kohteeksi. T\u00e4h\u00e4n kohtaamiseen esimerkiksi Reino Kero valmistautui huoltamalla hirvikiv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. Tarkastuksessa seurattiin monikielist\u00e4 luentoa, tutustuttiin oppiaineen arkistoon ja tutkittiin kahvip\u00f6yd\u00e4n istumaj\u00e4rjestyst\u00e4. Toinen video oli \u201dYleisen historian saattohoito-osasto\u201d (n. v. 1994). Sen keskeinen ajatus oli, ett\u00e4 professori Hovi valmistautui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isluentoaan. Hovi ei kuitenkaan pystynyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luentoa, mink\u00e4 vuoksi tuolloinen assistentti Marko Lehti luki paperilta h\u00e4nen luentonsa.  <\/p>\n\n\n\n

Taloudellista yritteli\u00e4isyytt\u00e4kin oli, sill\u00e4 vuonna 1974 oppiaineeseen perustettiin leikillisesti \u201dYleisen historian uhkapelaajat ry.\u201d, mink\u00e4 perustamisasiakirja on s\u00e4ilynyt ja mukana olleet kymmenkunta pelaajaa tiedet\u00e4\u00e4n. Koska allekirjoittanut oli suurelta osalta vastuussa toiminnasta, voin todeta, ettei yleisen historian rahatilanne suinkaan parantunut useita vuosia jatkuneesta uhkapelist\u00e4 huolimatta. Pieni\u00e4 voittoja tuli silloin t\u00e4ll\u00f6in, mutta toiminta oli tappiollista.  <\/p>\n\n\n\n

Arkisto<\/strong>l\u00e4hteet<\/strong>:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston Humanistinen tiedekunta, kokousp\u00f6yt\u00e4kirjat 1924-1928. Turun yliopiston arkisto, Turku. <\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntere, Kaarlo, Koulunk\u00e4ynti sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 vv. 1722-1843 silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en erityisesti Porin triviaalikoulua<\/em>. Turun Turun suomalaisen yliopiston julkaisuja, sarja B, osa V, nro 1, Turku 1927.  <\/p>\n\n\n\n

Kostiainen, Auvo, The Roots of John Morton in Finland. A Study in History and Genetic Genealogy,<\/em> Turku 2024.  <\/p>\n\n\n\n

Nikula, Oscar ja Sigrid, Turun kaupungin historia 1521-1600<\/em>. Ensimm\u00e4inen nide. Historiatoimikunta, Turku 1987. <\/p>\n\n\n\n

Per\u00e4l\u00e4, Tauno, Turun yliopisto 1920-1939<\/em>. Turun yliopisto, Turku 1970. <\/p>\n\n\n\n

\u201d  , Turun yliopisto 1939-1974.<\/em> Turun yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6, Turku 1977. <\/p>\n\n\n\n

Vares, Vesa, Turun yliopiston historia, osa 1. Kansallinen teht\u00e4v\u00e4 1920-1974.<\/em> Turun yliopisto. Turku 2020.  <\/p>\n\n\n\n

 \u201d  , Turun yliopiston historia, osa 2. Monimuotoisena maailmalle 1974-2020<\/em>. Turun yliopisto, Turku 2020.  <\/p>\n\n\n\n

Pentti Renvall, Klaus Fleming und der finnische Adel in den Anfangsphasen der Kreise der neunziger Jahre des 16. Jahrhunderts<\/em>. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja B, Humaniora. Turku 1939. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Auvo Kostiainen  Turun yliopiston aiemman yleisen historian eli nykyisen Euroopan ja maailman historian oppiaineen toiminta alkoi vuoden 1925 alussa ja siten 100-vuotisjuhlien vietto nyt alkuvuodesta 2025 on perusteltua. Alkuvaiheet ovat jonkin verran viel\u00e4 \u201dusvan\u201d peitossa, mutta selkiintynev\u00e4t v\u00e4hitellen. Seuraavassa esit\u00e4n omaa kokemustaustaa hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en havaintoja niin oppiaineen alkuvuosikymmenilt\u00e4 kuin omalta opiskelun ja ty\u00f6ss\u00e4olon ajalta, jotka alkoivat p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni Vaasan Lyseosta ylioppilaaksi 1965, ja suoritettuani asepalveluksen Pohjan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":1155,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1152","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-uncategorized","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1152"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1157,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions\/1157"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}