{"id":1189,"date":"2026-08-04T13:45:35","date_gmt":"2026-08-04T13:45:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=1189"},"modified":"2026-08-04T14:02:59","modified_gmt":"2026-08-04T14:02:59","slug":"kadonneen-kirjalahjoituksen-metsastys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2026\/08\/04\/kadonneen-kirjalahjoituksen-metsastys\/","title":{"rendered":"Kadonneen kirjalahjoituksen mets\u00e4stys"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1943 l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan perustamista suunnitteleva Turun yliopisto sai pontta hankkeeseensa Saksasta. Saksan valtakunnanterveydenhoidonjohtaja Leonardo Conti oli luvannut lahjoittaa 577 nidosta l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 kirjallisuutta uudelle tiedekunnalle, ja lis\u00e4ksi Saksan valtio lahjoitti Turun yliopiston saksalaiselle instituutille 1072 nidett\u00e4. Lahjoitukset olivat yliopiston n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi tiedekunnan perustamisedellytyksist\u00e4. Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t kirjat voisivat my\u00f6s kertoa tiedevaihdosta ja tutkijoiden yhteisty\u00f6st\u00e4 Suomen ja Saksan v\u00e4lill\u00e4 toisen maailmansodan aikana. Vuodesta 1933 Saksassa kansallissosialismi vaikutti my\u00f6s tieteen kent\u00e4ll\u00e4: tiedett\u00e4 luotiin uudelleen palvelemaan puolueen pyrkimyksi\u00e4 ja sopimattomat tutkimukset sek\u00e4 tutkijat kiellettiin. Kysymys kuuluukin: mit\u00e4 kirjoja Turun yliopisto Saksasta sai? Millaista tiedett\u00e4 ne sis\u00e4lsiv\u00e4t? Mist\u00e4 kirjat olivat per\u00e4isin ja mit\u00e4 niille tapahtui, kun sodan loppu ei suosinutkaan t\u00e4t\u00e4 tieteentekemisen haaraa? <\/p>\n\n\n\n

Painavia kysymyksi\u00e4 \u2013 juuri sopivia siis kes\u00e4harjoittelijoiden selvitett\u00e4v\u00e4ksi! Me historia-aineiden harjoittelijat vuosimallia 2026 saimme teht\u00e4v\u00e4n tutustua kirjalahjoituksiin ja selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ne sis\u00e4lsiv\u00e4t. Tarkoituksena ei n\u00e4in kahden kuukauden harjoittelun aikana ollut tuottaa mit\u00e4\u00e4n tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 tulosta, vaan ennemmin tutustua Turun yliopiston arkistoon ja kirjastoon sek\u00e4 raportoida k\u00e4ynneist\u00e4 viisaammille tahoille. L\u00e4\u00e4ketieteellisen kokoelman anneista voisi varmasti tutkija jos toinenkin kiinnostua ja ammentaa. <\/p>\n\n\n\n

Suuntasimme aluksi utelemaan lahjoituksista Turun yliopiston kirjastolta ja arkistolta asiasta s\u00e4hk\u00f6postitse. Itsekin viel\u00e4 melko ummikkoina aiheeseen selvitimme asiaa varmasti jokseenkin ep\u00e4selv\u00e4sti, mutta pian tutkimusretken punainen lanka sek\u00e4 kirjaston ja arkiston dokumentointiperiaatteet alkoivat hahmottua. Kirjastolta saimme lis\u00e4tietoa Saksasta tulleista lahjoituksista, vaikka kortistosta niit\u00e4 ei l\u00f6ytynytk\u00e4\u00e4n. Kuulemma lahjoitukset oli todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4rjestetty jo 1940-luvulla omaksi kokoelmakseen, jota saisimme tulla katsomaan kirjaston varastoon. Koska luettelointinumeroa ei l\u00f6ytynyt kirjastosta, arkistoreissun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tuli k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kokonaan vuosien 1943 ja 1944 lahjoitusluettelot. Tilasimme n\u00e4m\u00e4 ja muita lahjoituksiin liittyvi\u00e4 asiakirjoja ja sovimme ajankohdan niihin tutustumiseksi.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjojen sis\u00e4lehdilt\u00e4 l\u00f6ytyi Deutsch-Ausl\u00e4ndischer Buchtauschin <\/em>leimoja. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Arkistok\u00e4ynnin toteutumista ennen ehdimme viel\u00e4 suorittaa taustatiedon keruuta. Yliopiston historiikkia lukiessa valkeni, ett\u00e4 Saksan lahjoitus ei ollut peruja vain aseveljeydest\u00e4, vaan osittain my\u00f6s henkil\u00f6kunnan omakohtaisista Saksan suhteista. Toisaalta juuri sotatilanteesta johtuen ei Suomella ollut kamalasti kavereita maan rajojen ulkopuolella. Saksan lahjoitusten takana h\u00e4\u00e4ri maan ulkoasiainministeri\u00f6n alainen Deutsch-Ausl\u00e4ndischer Buchtausch<\/em>, kirjavaihtoon keskittynyt organisaatio. Kolmas valtakunta halusi tehostaa kirjavaihtoa, mahdollisesti propagandistisista syist\u00e4, ja ulkomaille l\u00e4hetettiinkin 1940-luvun aikana niin sotasaaliina kuin pakkolunastuksilla juutalaisilta vietyj\u00e4 kirjoja omien tuotosten lis\u00e4ksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toiminta on t\u00e4ten ollut kirjojen varastamista ja eteenp\u00e4in v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. Mahdollisesti n\u00e4it\u00e4 sotasaaliita on p\u00e4\u00e4tynyt lahjoituksen mukana Turkuunkin. <\/p>\n\n\n\n

Arkistossa meit\u00e4 oltiin vastassa ja tutkijanp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 odotti kattava lajitelma kirjastoon liittyv\u00e4\u00e4 aineistoa. Eniten poltteli p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan kirjalahjoitusluetteloihin, joihin arkistonhoitaja oli yst\u00e4v\u00e4llisesti jo merkannut relevantteja sivuja. Laajojen kirjalahjoitusluetteloiden n\u00e4keminen her\u00e4tti toivoa l\u00e4\u00e4ketieteellisen kirjalahjoitusten l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4, ja pengoimme huolella ne l\u00e4pi. Emme kuitenkaan l\u00f6yt\u00e4neet merkint\u00e4\u00e4 juuri etsimist\u00e4mme saksalaisista lahjoituksista. Vuosina 1941\u20131944 saatujen kirjalahjoitusten enemmist\u00f6 koostui pienist\u00e4, vain muutaman niteen kokonaisuuksista, joista osa oli tullut Saksankin suunnasta. Osa oli tullut yksityishenkil\u00f6ilt\u00e4, osa erin\u00e4isilt\u00e4 instituutioilta ja j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4.  K\u00e4ynti arkistoon valottikin kirjaston kokoelman sirpaleisuutta suurten lahjoitusten vastapainona. Kun Turun yliopistoa perustettiin vuonna 1922 lahjoitusvaroin, 20 miljoonan markan ker\u00e4ys koostui suurista ja pienist\u00e4 panoksista. Kirjaston kokoelmassa konkretisoituu, kuinka 1940-luvullakin yliopistoon virtasi resursseja ja tietoa hyvin moninaisista l\u00e4hteist\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Lahjoitusluetteloiden lis\u00e4ksi etsimme tietoa saksalaisista lahjoituksista yliopiston hallituksen ja talousvaliokunnan p\u00f6yt\u00e4kirjoista sek\u00e4 kirjaston kirjeenvaihdosta. Emme tulleet sen viisaammaksi, vaikka Contille l\u00e4hetetyn kiitoskirjeen kopio seassa olikin. Lis\u00e4ksi kirjeenvaihtoa oli toisen saksalaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin F. Mehlhosen kanssa, joka vuosina 1943\u20131944 oli hankkinut kirjastolle useita l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 kirjoja. Tunnontarkasti r\u00e4psimme kuvia ja teimme muistiinpanoja kaikista teoksista, joita uskoimme kenties luetteloiden puutteesta huolimatta l\u00f6yt\u00e4v\u00e4mme kirjaston varastosta. Lahjoituslistassa korostuu saksan kielen merkitys tieteess\u00e4 tuohon aikaan: saksankielisi\u00e4 teoksia lahjoittivat yliopistolle my\u00f6s suomalaiset, ja kieli n\u00e4kyy etenkin l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 aineistossa. Vaikka hakemamme lahjoitus j\u00e4i l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4 luettelosta, nosti saksankielisen aineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4 toiveita aineiston tarkastelua varten. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi otimme suunnan yliopiston kirjaston varastoon Feeniksiin. Olimme sopineet tulostamme etuk\u00e4teen kirjaston henkil\u00f6kunnan kanssa, ja ilmoittauduttuamme asiakaspalvelupisteell\u00e4 ohjattiin meid\u00e4t suljettujen ovien takana avautuvaan portaikkoon. Varastoon ei haluta asiattomia ulkopuolisia huithapeleita haahuilemaan, joten portaikon ovet olivat lukossa molemmin puolin. Emme siis p\u00e4\u00e4sisi pakoon tilasta ilman henkil\u00f6kunnan avaimia. Varasto l\u00f6ytyi kirjaston kellarikerroksesta. Huone oli h\u00e4myinen: vain himme\u00e4t kattovalaisimet toivat vieri viereen kasattujen kirjahyllyjen v\u00e4liseen synkkyyteen valoa. Tilasta tuli et\u00e4isesti mieleen Indiana Jones -elokuvissa n\u00e4hty tulkinta Alue 51:n varastosta \u2013 toki sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 huonekorkeus oli huomattavasti matalampi. Meid\u00e4t ohjattiin saksalaisen kokoelman luo. Se kattoi kokonaiset kolme hylly\u00e4. Aloimme k\u00e4ym\u00e4\u00e4n arkistossa kuvaamiamme kirjalahjoituksia l\u00e4vitse. Valitettavan pian huomasimme, ett\u00e4 listat ja kokoelma eiv\u00e4t asettuneet yhteen: l\u00f6ysimme vain muutaman osuman, jotka olivat sek\u00e4 lahjoituslistassa ett\u00e4 kokoelmissa. T\u00e4m\u00e4 oli tosin ennakoitavissa, koska t\u00e4ysin oikeaa lahjoituslistaa emme olleet arkistosta onnistuneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kokoelma oli kuitenkin kattava: l\u00f6ytyi muun muassa saksalaista filosofiaa Kantista alkaen, Goethen teoksia ja niist\u00e4 tehtyj\u00e4 tutkimuksia, natsien oikeana tieteen\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4 ja meist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 karmivaa rotuoppia sek\u00e4 kauniita kartta-atlaksia. Hyllyst\u00e4 k\u00e4teen tarttui jotain kymmeni\u00e4 kirjoja selailtaviksi, ja l\u00e4hes jokaisessa oli joko Deutsch-Ausl\u00e4ndischer Buchtauschin <\/em>leima tai merkint\u00e4 \u201dSaksan valtio\u201d. Ei siis j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4ilyst\u00e4, etteik\u00f6 kyseinen kokoelma olisi etsim\u00e4mme, vaikka se oli puutteellinen eik\u00e4 t\u00e4sm\u00e4nnyt lahjoituslistan kanssa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjoja selailemassa varaston h\u00e4myisiss\u00e4 tunnelmissa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 kirjallisuutta emme kuitenkaan hyllyst\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet. Kirjaston henkil\u00f6kunnasta ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kirjat olisi jo aikaa sitten siirretty l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan kirjastoon. Koska kirjat ovat ainakin 80 vuotta vanhoja ja saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 julkaisumaan poliittisen tilanteen huomioiden v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin arkaluontoisia oppeja, tuskin ne en\u00e4\u00e4 soveltuisivatkaan oppikirjoiksi. Kirjaston henkil\u00f6kunta ep\u00e4ilikin n\u00e4iden teosten p\u00e4\u00e4tyneen pois tiedekunnan kirjaston hyllyist\u00e4kin, todenn\u00e4k\u00f6isesti Kuopion varastokirjastoon. Jos pelkk\u00e4 Feeniksin kellarivarasto toi jo mieleen myyttisen Alue 51:n, voi vain kuvitella, milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varastokirjasto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Se, ettei kirjoja tai edes listaa niist\u00e4 l\u00f6ytynyt, j\u00e4i harmittamaan. Edes lahjoitettujen teosten nimien l\u00f6yt\u00e4minen olisi ollut arvokas tieto, kirjoja voisi sitten l\u00e4hte\u00e4 lukemaan vaikka Kuopioon. Jotain kuitenkin j\u00e4i t\u00e4lt\u00e4kin \u201dtutkimusmatkalta\u201d taskun pohjalle, nimitt\u00e4in oppia. Sek\u00e4 kirjaston varasto ett\u00e4 yliopiston arkisto tarjosivat uuden n\u00e4k\u00f6kulman historioitsijan mahdollisiin l\u00e4hdeaineistoihin aivan akateemisella takapihallamme. Tutuksi tuli niin n\u00e4iss\u00e4 asiointi, arkistojen muodostuminen kuin aineistojen moninaisuus. Tutkimuksen kannalta olennainen oppi oli my\u00f6s eri arkistojen v\u00e4linen keskustelu: ensin l\u00e4hdettiin etsim\u00e4\u00e4n tietoa arkistosta ja sitten sen perusteella kirjastosta. Viel\u00e4 kerran palataksemme esitettyyn Indiana Jones -vertaukseen kulki l\u00f6yt\u00f6retkemme reitti johtolankojen per\u00e4ss\u00e4 ensin yhteen paikkaan, ja sielt\u00e4 saatujen lis\u00e4vihjeiden avulla toiseen paikkaan. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tie ei vain vienyt ihan Liiton arkille asti, mutta ehk\u00e4 kirjaston varaston vinkit auttavat viel\u00e4 jonkun muun aarteen \u00e4\u00e4relle. <\/p>\n\n\n\n

Elina Lahdenniemi ja Mikko L\u00e4hdesm\u00e4ki <\/em>
Historia-aineiden harjoittelijat vm. 2026 <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston arkisto.  <\/p>\n\n\n\n