1500-luvun lopussa eurooppalaiset vallat kamppailivat sek\u00e4 poliittisesta vallasta Euroopassa ett\u00e4 p\u00e4\u00e4syst\u00e4 Aasian ja Amerikan alueille harjoittamaan kauppaa sek\u00e4 kolonialismia. Protestanttinen Englanti ja Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasavalta, sotivat katolista Espanjaa vastaan samaan aikaan kun Francis Draken tunnettu maailmanymp\u00e4ripurjehdus her\u00e4tti protestanttisten maiden kiinnostuksen kaukaisiin maihin. Yksi n\u00e4ist\u00e4 Englannin ja Alankomaiden kiinnostuksen kohteena olleista maista oli Japani, johon portugalilaiset olivat saapuneet ensimm\u00e4isin\u00e4 eurooppalaisina vuonna 1543. Protestanttisissa maissa Japanista tiedettiin hyvin v\u00e4h\u00e4n, mutta t\u00e4m\u00e4 ei est\u00e4nyt englantilaisia ja hollantilaisia olemasta kiinnostuneita Japanista. Yksi Japaniin matkaamisesta kiinnostunut oli englantilainen navigaattori ja luotsi William Adams, josta tuli ensimm\u00e4inen Japaniin matkustanut englantilainen ja jonka el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Japanissa tuli mielenkiintoinen osa maailmanhistoriaa.<\/p>\n\n\n\n
Kaksi maailmaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n William Adams syntyi Kentiss\u00e4 Englannissa vuonna 1564. Adamsin lapsuudesta ja nuoruudesta tiedet\u00e4\u00e4n hyvin v\u00e4h\u00e4n, mutta h\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n olleen laivanrakentajan oppipoikana 12 vuotta. Oppipoikana Adams oppi my\u00f6s navigoinnin taidon ja muita merenk\u00e4ynnin kannalta oleellisia taitoja. Oppipoikana olemisen j\u00e4lkeen Adams pestautui Englannin laivastoon ja osallistui vuonna 1588 k\u00e4ytyyn taisteluun Englannin laivaston ja Espanjan Voittamattoman Armadan v\u00e4lill\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen Adams toimi useita vuosia Englannin Marokon kauppakomppanian palveluksessa luotsina.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1598 Adams liittyi luotsiksi hollantilaiseen retkikuntaan, jonka tarkoituksena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 espanjalaisten laivojen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4 merireitti Etel\u00e4-Amerikan Magalhaesinsalmen kautta Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Retkikunnan tarkoituksena oli ry\u00f6stell\u00e4 espanjalaisia linnakkeita Etel\u00e4-Amerikan l\u00e4nsirannikolla ja suunnata t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Molukeille tai Japaniin. Retkikunnan viiden laivan matka kesti melkein kaksi vuotta ja oli t\u00e4ynn\u00e4 vastoink\u00e4ymisi\u00e4, eli myrskyj\u00e4, elintarvikepulia sek\u00e4 ei-toivottuja aseellisia yhteenottoja espanjalaisten kanssa. Loppujen lopuksi vain Liefde<\/em>-niminen laiva, jolla Adams oli, saapui Japaniin huhtikuussa vuonna 1600. <\/p>\n\n\n\n Adams saapui poliittisesti ep\u00e4vakaaseen Japaniin. Maata oli vaivannut noin 130 vuotta jatkunut melkein yht\u00e4jaksoinen sis\u00e4llissotien kausi, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti termi\u00e4 Sengoku-kausi. Japanin keisarin valta oli l\u00e4hes olematon ja Japania olivat 1100-luvun loppupuolelta asti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallinneet samurai-soturiluokan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6t, joista k\u00e4ytettiin arvonime\u00e4 sei-i taish\u014dgun<\/em> ja sen lyhennetty\u00e4 muotoa shogun. <\/em>Sengoku-kauden Japani oli feodaalinen yhteiskunta, jossa samuraiklaanit kontrolloivat talonpoikien viljelem\u00e4\u00e4 maata ja kantoivat heilt\u00e4 raskaita veroja. Ennen Sengoku-kautta voimakkaan Ashikaga-klaanin shogunit hallitsivat Japania, mutta Sengoku-kauden aikana l\u00e4\u00e4ninherrat, ja heid\u00e4n samuraiklaaninsa alkoivat haastaa Ashikagojen auktoriteettia. Ashikagojen valta hupeni ja heid\u00e4t sy\u00f6stiin lopulta vallasta. Adamsin saapuessa Japaniin kaksi voimakasta l\u00e4\u00e4ninherraa Ishida Mitsunari ja Tokugawa Ieyasu kamppailivat vallasta.<\/p>\n\n\n\n Shogunin vasalli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Saavuttuaan Japaniin Adams ja laivan muut miehist\u00f6n j\u00e4senet vangittiin. Adams ja laivalla mukana ollut hollantilainen kauppias Jan Joosten van Lodensteijn tuotiin Tokugawa Ieyasun eteen. Adams ja Lodensteijn kertoivat Tokugawalle tulkin v\u00e4lityksell\u00e4 halustaan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa Japanissa. Japanissa oleskelleet portugalilaiset yrittiv\u00e4t mustamaalata Adamsia miehist\u00f6ineen, koska he olivat uskonvihollisia ja uhka portugalilaisten taloudellisille eduille Japanissa. Portugalilaiset hy\u00f6tyiv\u00e4t suuresti silkin v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 Kiinasta Japaniin, koska silkille oli eritt\u00e4in suuri kysynt\u00e4 Japanissa, mutta kaupank\u00e4ynti Japanin ja Kiinan v\u00e4lill\u00e4 oli eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 maiden vihamielisten suhteiden takia. Koska portugalilaisilla oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n monopoli silkkikaupassa, he saattoivat vaatia kiskurihintoja, joka puolestaan \u00e4rsytti Japanin hallintoa. Hollantilaisten ja englantilaisten tuleminen Japaniin olisi saattanut vaarantaa portugalilaisten yksinoikeuden, mink\u00e4 vuoksi portugalilaiset v\u00e4ittiv\u00e4t Adamsin ja Liefden miehist\u00f6n olevan merirosvoja, jotka tulisi teloittaa. Tokugawa j\u00e4tti kuitenkin Adamsin ja Liefden miehist\u00f6n eloon, mutta kielisi heit\u00e4 l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 Japanista. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Tokugawa voitti kilpailijansa Ishidan Mitsunarin ja kolme vuotta my\u00f6hemmin keisari nimitti Tokugawan shoguniksi. T\u00e4st\u00e4 alkoi Tokugawa-shogunaatti ja Japanin Edo-kausi, jotka jatkuivat aina vuoteen 1868 asti. <\/p>\n\n\n\n J\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n Japaniin Adams p\u00e4\u00e4si asteittain shogunin suosioon rakentamalla t\u00e4lle eurooppalaistyylisi\u00e4 laivoja ja neuvomalla t\u00e4t\u00e4 eurooppalaisiin liittyviss\u00e4 asioissa. Adams my\u00f6s opetteli apanin kielen ja shogun teki h\u00e4nest\u00e4 oman tulkkinsa. My\u00f6s Lodensteijn p\u00e4\u00e4si shogunin suosioon. Sek\u00e4 Adams ett\u00e4 Lodensteijn nimitettiin shogunin vasalleiksi, joista k\u00e4ytettiin nime\u00e4 hatamoto<\/em>. T\u00e4m\u00e4n seurauksena sek\u00e4 Adamsista ett\u00e4 Lodensteijnista tuli historian ainoina eurooppalaisina osa Japanin samurai-soturiluokkaa. Heille my\u00f6nnettiin l\u00e4\u00e4nityksi\u00e4, vuotuiset tulot ja palvelijoita. Adams meni japanilaisen naisen kanssa naimisiin ja sain kaksi lasta.<\/p>\n\n\n\n Hollannin It\u00e4-Intian kauppakomppania saapui Japaniin vuonna 1609 ja Englannin It\u00e4-Intian kauppakomppania vuonna 1613. Kummankin kauppakomppanian saapuessa Adams auttoi n\u00e4it\u00e4 neuvottelemaan suotuisat kauppasopimukset shogunin kanssa. Englantilaiset saivat luvan perustaa kauppa-asemaan Hiradon kaupunkiin etel\u00e4iseen Japaniin. Adamsista tuli shogunin luottomies ja h\u00e4n v\u00e4litti diplomaattisia kirjeit\u00e4 shogunin ja Englannin kuninkaan v\u00e4lill\u00e4. Samoihin aikoihin Adams sai shogunilta luvan poistua Japanista, mik\u00e4li h\u00e4n niin haluaisi. Adams toimi joitakin vuosi Englannin It\u00e4-Intian kauppakomppanian palveluksessa ja teki useita, joskin ep\u00e4onnekkaita, kauppamatkoja alueille, jotka ovat nyky\u00e4\u00e4n osa Thaimaata, Vietnamia ja Riukiusaaria.<\/p>\n\n\n\n Tokugawa Ieyasu kuoli vuonna 1616 ja uudeksi shoguniksi tuli h\u00e4nen poikansa Tokugawa Hidetada, joka suhtautui ulkomaalaisiin huomattavasti kielteisemmin kuin is\u00e4ns\u00e4. Adamsin asema Japanissa heikkeni, koska h\u00e4n ei saanut Hidetadalta samanlaista suosiota kuin Ieyasulta. Adamsin oli aikaisempaa vaikeampi p\u00e4\u00e4st\u00e4 shogunin puheille ja h\u00e4nen oli vaikea saada kaupank\u00e4yntilupia. Adams kuoli yll\u00e4tt\u00e4en lyhyen sairauden j\u00e4lkeen Hiradossa vuonna 1620. Hidetada tiukensi ulkomaalaisiin kohdistuvaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja osittain t\u00e4m\u00e4n seurauksena Englannin It\u00e4-Intian kauppakomppanian kauppa-asema Hiradossa meni konkurssiin vuonna 1623.<\/p>\n\n\n\n Adamsin j\u00e4lkivaikutus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Adamsin on uskottu vaikuttaneen Tokugawojen tiukentuneeseen linjaan portugalilaisia kohtaan ja n\u00e4in edesauttaneen portugalilaisten karkottamista Japanista. Adamsin vaikutusvallan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on esitetty erilaisia ja kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Tokugawa Ieyasun pojanpoika shogun Tokugawa Iemitsu aloitti vuosien 1634 ja 1639 v\u00e4lill\u00e4 Japanin tiukan ulkomaailmasta erist\u00e4ytymispolitiikan. Eurooppalaisista valloista vain Hollannin It\u00e4-Intian kauppakomppania sai luvan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa Japanissa ja t\u00e4ll\u00f6inkin vain pienell\u00e4 tekosaarella Nagasakin kaupungin edustalla. Japanin tiukka erist\u00e4ytymispolitiikka jatkui aina vuoteen 1853 asti, jolloin Yhdysvallat painostivat Japanin avautumaan.<\/p>\n\n\n\n Adamsin tarina painui englantilaisten Japanista l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen unohduksiin. Vasta Japanin tiukan erist\u00e4ytymispolitiikan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alettiin Englannissa kokea kiinnostusta Adamsia kohtaan. Adamsin ja h\u00e4nen tarinansa toimivat esikuvana kirjailija James Clavellin romaanille Sh\u014dgun<\/em>. Romaanin menestys ja siit\u00e4 tehdyt kaksi televisiosarjaa vuosina 1980 ja 2024 ovat her\u00e4tt\u00e4neet kiinnostusta William Adamsia kohtaan. Adamsin tarinaa on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s muissa populaarikulttuurin tuotteissa, kuten japanilaisessa Nioh <\/em>toimintaroolipeliss\u00e4. Adamsin muistoksi on pystytetty muistomerkkej\u00e4 sek\u00e4 Englantiin ett\u00e4 Japaniin.<\/p>\n\n\n\n