{"id":384,"date":"2020-06-12T08:55:30","date_gmt":"2020-06-12T08:55:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=384"},"modified":"2020-06-12T08:55:31","modified_gmt":"2020-06-12T08:55:31","slug":"uutisia-ja-muistelmia-espanjantaudista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2020\/06\/12\/uutisia-ja-muistelmia-espanjantaudista\/","title":{"rendered":"Uutisia ja muistelmia espanjantaudista"},"content":{"rendered":"\n

Teksti on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 pidetyn Kriisin keskell\u00e4 -kurssin harjoitust\u00f6iden satoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Erkka Henttonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuosien 1918\u201320 \u201despanjantaudiksi\u201d nimetty maailmanlaajuinen influenssapandemia iski my\u00f6s Suomeen. Lehdist\u00f6ss\u00e4 taudin kehittymist\u00e4 seurattiin aktiivisesti ja sairastumisista ja kuolemista raportoitiin tiuhaan. Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 uutisoinnissa on sen p\u00e4\u00e4osin lakoninen tyyli ja uhrilukuihin n\u00e4hden uutisten rajallinen n\u00e4kyvyys. Esimerkiksi It\u00e4-Suomen Ty\u00f6miehess\u00e4<\/em> raportoitiin 29.10.1918 \u201dMuualta Suomesta\u201d -palstan pikku-uutisessa otsikolla \u201dKulkutautien levi\u00e4minen\u201d espanjantaudin tappaneen viime p\u00e4ivin\u00e4 kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4 eri puolella Suomea. Huomattavasti enemm\u00e4n palstatilaa saa esimerkiksi samalla sivulla oleva kirja-arvostelu Suomen valtiollista kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 kirjasta.<\/p>\n\n\n\n

Sama tyyli uutisoinnissa jatkuu viel\u00e4 puolta vuotta my\u00f6hemmin, kun Uusi Suomi<\/em> raportoi 9.5.1919 toteavaan tyyliin j\u00e4lleen kymmenist\u00e4 kuolleista Suomen eri paikkakunnilla. Ero nykyisen Covid-19-pandemian uutisointiin, jossa jokainen todennettu sairastapaus ja kuolema on etusivun uutinen kaikkialla tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4, on dramaattinen. Kuten Linnanm\u00e4ki (2006) toteaa, t\u00e4h\u00e4n ainakin n\u00e4enn\u00e4iseen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen espanjantautia kohtaan eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikutti Suomessa vastik\u00e4\u00e4n sodittu sis\u00e4llissota ja sen j\u00e4lkeinen poliittisesti kaoottinen tilanne, kuten my\u00f6s tappavien kulkutautien yleisyys tuohon aikaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ysin tunteettomaksi ei toki espanjantautikaan suomalaisia silti j\u00e4tt\u00e4nyt. Yll\u00e4mainitussa It\u00e4-Suomen Ty\u00f6miehen<\/em> (29.10.1918) uutisessa kerrotaan, ett\u00e4 \u201despanjantauti raivoaa heltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 voimalla\u201d ja Uuden Suomen<\/em> (9.5.1919) artikkelissa k\u00e4ytettiin tautitilanteesta my\u00f6s sellaisia adjektiiveja kuin \u201dpelottava\u201d ja \u201duhkaava\u201d, ja sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n Kuusamossa kerrottiin olevan \u201dhirvitt\u00e4v\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Erityisen vahvasti h\u00e4t\u00e4 n\u00e4kyy Aamulehden<\/em> 29.2.1920 julkaisemassa inarilaisessa lastenkodissa ja koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4n tamperelaisen opettajattaren kirjeess\u00e4. Opettajatar kuvailee, kuinka \u201dihmisi\u00e4 kaatuu kuin hein\u00e4\u00e4\u201d niin, ettei \u201dkaikkea jaksa kertoakaan.\u201d Kirjeess\u00e4 kuvataan useiden lastenkodin lasten sairauden etenemiset ja kuolemat, ja nimitet\u00e4\u00e4n tautia \u201dJumalan ankaraksi kosketukseksi.\u201d Kirjeen lopun kysymys \u201dKoskahan t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4 palautuu edes v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n entisen laiseksi?\u201d tuntuu varsin ajankohtaiselta, sill\u00e4 nykyisess\u00e4 pandemiatilanteessa samaa odotuksella ladattua ep\u00e4tietoisuutta on luettavissa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 haastateltavien ihmisten kommenteissa p\u00e4ivitt\u00e4in. Taudin edetess\u00e4 uutisoinnissa alkoi kuitenkin n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s toivon pilkahduksia. Joskin opettajattaren \u201dj\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t tiedot espanjantaudin tuhoista Lapissa\u201d julkaistaisiin vasta reilua kolmea viikkoa my\u00f6hemmin. <\/p>\n\n\n\n

Aamulehti<\/em> uutisoi.5.2.1920 tautitilanteesta Tampereen seudun kouluissa toiveikkain sanank\u00e4\u00e4ntein. Sairastumisia kerrotaan eri kouluissa olleen mm. \u201dperin v\u00e4h\u00e4n\u201d tai \u201dainoastaan pari.\u201d Uutisessa kerrotaan, ettei tauti ole viime aikoina pahemmin haitannut kouluty\u00f6t\u00e4 alueella, mist\u00e4 kiitell\u00e4\u00e4n ihmisten \u201domakohtaista varovaisuutta.\u201d Lis\u00e4ksi uutisen lopussa todetaan pahimman ajan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n menneen ohi ja valetaan toivoa paremmasta. T\u00e4ss\u00e4kin on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 yhtym\u00e4kohtia nykyp\u00e4iv\u00e4n Covid-19-uutisointiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat<\/em> uutisoi 15.4.2020 rajoitusten purreen koronavirusepidemiaan \u201dyll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin\u201d ja artikkelista on luettavissa samaa toiveikkuutta kuin sadan vuoden takaisessa Aamulehden<\/em> uutisessakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Espanjantautiin sairastuneita sotilaita Ruotsin Bodenissa 1918. Kuva: A. Andersson \/ Public domain.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuten koleraepidemiat 1800-luvulla (Paasikivi 2017), my\u00f6s Espanjantauti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi aiheuttaneen tarpeen niin Suomessa kuin ulkomaillakin syytt\u00e4\u00e4 tilanteesta oman viiteryhm\u00e4n ulkopuolisia tahoja ja tehd\u00e4 n\u00e4in pelosta helpommin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4. Sanomalehti Suur-Karjala<\/em> uutisoi 5.8.1919 saksalaisen tohtori Ringin teoriasta, jonka mukaan espanjantauti ei olisikaan influenssaa, vaan Ranskaan ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana tuotujen kiinalaisten siirtoty\u00f6l\u00e4isten mukanaan tuomaa paiseruttoa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 mainittuihin 1800-luvun koleraepidemioihin tulee, on kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4 muutos sanomalehtien uutisoinnissa verrattuna espanjantautipandemiaan 1918\u201320. 1800-luvulla heti ensimm\u00e4isen koleraepidemian j\u00e4lkeen sanomalehdiss\u00e4 luovuttiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 julkaista epidemian aikana tarkkoja lukuja sairastuneiden ja kuolleiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4, sill\u00e4 lukujen pel\u00e4ttiin aiheuttavan ihmisiss\u00e4 pelkoa ja siten vallassa olevan humoraaliopin mukaan my\u00f6s edesauttavan tartuntoja (Paasikivi 2017). Espanjantautipandemian aikaan sit\u00e4 vastoin n\u00e4kyy heti alusta alkaen lehdist\u00f6ss\u00e4 julkaistun tarkkoja lukuja sairastuneiden ja kuolleiden lukum\u00e4\u00e4rist\u00e4 eri paikkakunnilla (esim. It\u00e4-Suomen Ty\u00f6mies<\/em> 29.10.1918). Tiedot ovat jopa niin yksityiskohtaisia, ett\u00e4 ne vaikuttavat nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta loukkaavan ihmisten yksityisyytt\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ihmisten leimaamisen pelossa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n antamasta liian yksityiskohtaisia tietoja koronavirukseen sairastuneista, esimerkiksi tamperelaisen opettajattaren kirjeest\u00e4 (Aamulehti<\/em> 29.2.1920) ei ole sensuroitu sairastuneiden lasten nimi\u00e4, vaikka kunkin lapsen taudin etenemist\u00e4 ja kuolemaakin kuvataan kirjeess\u00e4 tarkoin.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan on kiehtovaa huomata toisaalta yht\u00e4l\u00e4isyydet epidemiauutisoinnin aikajanoissa eri aikakausilla (pelon ja uhkakuvien hiljattainen vaihtuminen varovaiseen toivoon paremmasta) ja toisaalta n\u00e4hd\u00e4 tapahtunut kulttuurin muutos sairaudesta ja sairastuneista uutisoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aamulehti<\/em> (5.2.1920): Espanjantauti kouluissamme. Https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1157090?page=3. 16.4.2020.<\/p>\n\n\n\n

Aamulehti<\/em> (29.2.1920): J\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 tietoja espanjantaudin tuhoista Lapissa. N.N.K.Y:n lastenkoti ja koulu Inarin Riutulassa. Https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1157111?page=4. 16.4.2020.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin Sanomat<\/em> (15.4.2020): Aalto-yliopiston tutkijat yll\u00e4ttyiv\u00e4t, miten hyvin rajoitukset toimivat \u2013 Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulaisprofessori painottaa. Https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000006474723.html. 16.4.2020.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen Ty\u00f6mies<\/em> (29.10.1918): Kulkutautien levi\u00e4minen. Espanjantauti. Https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1202284?page=3. 16.4.2020<\/p>\n\n\n\n

Linnanm\u00e4ki, Eila (2006): Historian influenssapandemiat. Duodecim<\/em> 2006; 122:2023\u201331.<\/p>\n\n\n\n

Paasikivi, Sofia (2017): \u201dLakastuvat uhrit iskustasi kaatuvat\u201d Koleran pelko 1800-luvun Turussa. L\u00e4hde: Historiatieteellinen aikakauskirja<\/em> 2017.<\/p>\n\n\n\n

Suur-Karjala<\/em> (5.8.1919): Espanjantauti \u2013 kiinalainen paiserutto. Https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1303543?page=2. 16.4.2020.<\/p>\n\n\n\n

Uusi<\/em> Suomi<\/em> (9.5.1919): Espanjantaudin levi\u00e4minen. Https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1331894?page=2. 16.4.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 pidetyn Kriisin keskell\u00e4 -kurssin harjoitust\u00f6iden satoa. Erkka Henttonen Vuosien 1918\u201320 \u201despanjantaudiksi\u201d nimetty maailmanlaajuinen influenssapandemia iski my\u00f6s Suomeen. Lehdist\u00f6ss\u00e4 taudin kehittymist\u00e4 seurattiin aktiivisesti ja sairastumisista ja kuolemista raportoitiin tiuhaan. Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 uutisoinnissa on sen p\u00e4\u00e4osin lakoninen tyyli ja uhrilukuihin n\u00e4hden uutisten rajallinen n\u00e4kyvyys. Esimerkiksi It\u00e4-Suomen Ty\u00f6miehess\u00e4 raportoitiin 29.10.1918 \u201dMuualta Suomesta\u201d -palstan […]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-384","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-uncategorized","7":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=384"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":414,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/384\/revisions\/414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}