{"id":402,"date":"2020-11-04T09:17:30","date_gmt":"2020-11-04T09:17:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=402"},"modified":"2020-11-04T09:17:31","modified_gmt":"2020-11-04T09:17:31","slug":"kun-historia-puhuu-meille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2020\/11\/04\/kun-historia-puhuu-meille\/","title":{"rendered":"Kun historia puhuu meille"},"content":{"rendered":"\n

Teksti on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 pidetyn Kriisin keskell\u00e4 -kurssin harjoitust\u00f6iden satoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toni Raitanen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Espanjantauti vy\u00f6rysi Suomessa nelj\u00e4ss\u00e4 aallossa vuosien 1918\u20131920 aikana. Maa kamppaili jo valmiiksi elintarvikepulan kanssa, ja sis\u00e4llissodan haavat olivat yh\u00e4 tuoreet. Epidemia oli raju ja sen arvellaan vieneen jopa 30 000 ihmisen hengen. Lehdist\u00f6 seurasi tarkoin taudin levi\u00e4mist\u00e4 ja kirjoitti siit\u00e4 aktiivisesti j\u00e4tt\u00e4en oman musteensa ajan kirjoihin. Samoin viranomaisilta on j\u00e4\u00e4nyt erilaisia tiedotteita, tilastoja ja muita dokumentteja. Mutta miten tavalliset kansalaiset kokivat epidemian? Milt\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja arki espanjantaudin keskell\u00e4 tuntui? Millaista muistitietoa<\/em> ajasta on s\u00e4ilynyt?<\/p>\n\n\n\n

Muistitiedolla tarkoitetaan muistiin pohjautuvaa suullista tai kirjallista l\u00e4hdett\u00e4, joka toimii aikalaiskuvauksena menneest\u00e4. Erityisesti juuri suulliset l\u00e4hteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t henkiin sen, mik\u00e4 esimerkiksi sanomalehdiss\u00e4 on vain mekaanisesti ja askeettisesti kuvattu tapahtuneeksi. Siksi Lapin Radion ja Inarin kirjaston perinnearkiston vuonna 1970 toteuttamat haastattelut espanjantaudin kokeneiden ihmisten kanssa ovatkin olleet ainutlaatuinen tapa rakentaa historiaa. Yleisesti tutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n rekonstruoimaan mennytt\u00e4 analysoimalla vanhaa esineist\u00f6\u00e4 tai s\u00e4ilyneit\u00e4 tekstej\u00e4. Mutta millainen aarre onkaan kuulla aikalaisen itse kertovan, milt\u00e4 h\u00e4nen arkensa, el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, kokemuksensa ja tuntemuksensa n\u00e4yttiv\u00e4t ajan yhteiskunnassa?<\/p>\n\n\n\n

Historioitsija Alessandro Portelli<\/strong> kirjoittaa muistitiedosta kauniisti ja osuvasti:Suulliset l\u00e4hteet eiv\u00e4t kerro meille vain mit\u00e4 ihmiset tekiv\u00e4t. Ne kertovat my\u00f6s, mit\u00e4 he halusivat tehd\u00e4, mit\u00e4 he uskoivat olleensa tekem\u00e4ss\u00e4 ja mit\u00e4 he nyt ajattelevat tehneens\u00e4. Suulliset l\u00e4hteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo paljoakaan uutta aineellista tietoa jo tiet\u00e4m\u00e4\u00e4mme, esimerkiksi menneen lakon taloudellista taakkaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille; mutta ne kertovat, millainen psykologinen hinta siit\u00e4 on maksettu.<\/em> (Portelli, 1991.)<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 50 vuotta epidemian j\u00e4lkeenkin haastateltavat osaavat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sen tunnelman, joka Inarissa vallitsi tammikuussa 1920. Kuten Portellikin kuvaa suulliset l\u00e4hteet kertovat enemm\u00e4n tapahtumien merkityksest\u00e4 kuin itse tapahtumista. N\u00e4en my\u00f6s itse, ett\u00e4 haastatteluissa ei sin\u00e4ns\u00e4 ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mit\u00e4<\/em> ihmiset kertovat, vaan miten<\/em> ihmiset sen kertovat. Toimiessaan inhimillisin\u00e4 siltoina menneeseen he luovat ajankuvauksen, joka on syvempi ja analyyttisempi kuin teksteiss\u00e4. N\u00e4in he my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n tilaa tulkinnalle ja arvailulle siit\u00e4, miten erilaiset asiat on koettu. Mahdolliset asiavirheet taas ovat muistitiedon kontekstissa sin\u00e4ns\u00e4 sivuseikka, sill\u00e4 haastatteluiden arvo ei ole faktuaalinen vaan subjektiivinen.<\/p>\n\n\n\n

Paikkakuntalaisten tapa kertoa kokemuksistaan on rauhallista, empaattista ja kuvauksellista. Heid\u00e4n \u00e4\u00e4nist\u00e4\u00e4n kuuluu hiljainen mutta surumielinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 sille todellisuudelle, jossa he eliv\u00e4t. Kuolema oli vahvasti l\u00e4sn\u00e4, my\u00f6s l\u00e4heisten. Synkist\u00e4 asiasis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 huolimatta tai niist\u00e4 johtuen he el\u00e4ytyv\u00e4t kokemuksiinsa voimakkaasti, mik\u00e4 vahvistaa entisest\u00e4\u00e4n kertomusten tunnetilaa. Esimerkiksi kertomusta siit\u00e4, miten er\u00e4\u00e4n perheen vanhemmat olivat kuolleet ja lapset hakeneet l\u00e4mp\u00f6\u00e4 navetasta \u2013 lopulta kylmettyen sinne lehmien kanssa. On my\u00f6s h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka tarkasti he muistavat vuosikymmenten takaisia tapahtumia, henkil\u00f6it\u00e4 ja paikkojen nimi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kertomuksiin el\u00e4ytyminen on my\u00f6s kielellisesti hyvin v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja vangitsevaa kuunneltavaa. Puheen ja kielen vivahteet, murre, intonaatio ja taukojen k\u00e4ytt\u00f6 viev\u00e4t kuulijan aikamatkalle vuoteen 1920 ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eloon ajan tunnelman, visualisoiden ihmisi\u00e4 tilastojen ja uutisten takana. Puhetyylist\u00e4 ja eleist\u00e4 my\u00f6s v\u00e4littyy ihmisten suhde omaan historiaansa ainutlaatuisella ja vilpitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla; kirjoituksia voi aina kaunistella, mutta suullinen kerronta paljastaa niin puhujastaan kuin kerrotusta ajasta sellaisiakin asioita, jotka muutoin voisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 historian varjoihin.<\/p>\n\n\n\n

Suulliset l\u00e4hteet eiv\u00e4t koskaan ole t\u00e4ydellisi\u00e4 ajankuvauksia, eik\u00e4 niiden tarvitse tai kuulukaan olla. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 tutkimuksessa muistiin perustuvat l\u00e4hteet vastaavat hyvin erilaisiin kysymyksiin kuin viralliset dokumentit tai lehtileikkeet. Tilastoista tied\u00e4mme, ett\u00e4 kymmenen prosenttia inarilaisista menehtyi espanjantautiin vuonna 1920. Ajan lehdist\u00e4kin voimme lukea kuoleman olleen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mutta on vaikea tuntea historian sykett\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4 ihmisi\u00e4 tilastojen takana, ellei kuuntele niit\u00e4, jotka silloin eliv\u00e4t. Vasta he puhaltavat hengen aikansa yhteiskuntaan ja maalaavat inhimillisen maiseman espanjantaudista kertovalle kankaalle. Ja kun historia puhuu meille, sit\u00e4 kannattaa kuunnella.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n\n\n\n

Portelli, Alessandro, What Makes Oral History Different?, The Death of Luigi Trastulli and Other Stories. Form and Meaning in Oral history, <\/em>Albany: State University of New York Press, 45\u201358.<\/p>\n\n\n\n

Yle, Tautien historiaa<\/em>, osa 2. Espanjantauti.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 pidetyn Kriisin keskell\u00e4 -kurssin harjoitust\u00f6iden satoa. Toni Raitanen Espanjantauti vy\u00f6rysi Suomessa nelj\u00e4ss\u00e4 aallossa vuosien 1918\u20131920 aikana. Maa kamppaili jo valmiiksi elintarvikepulan kanssa, ja sis\u00e4llissodan haavat olivat yh\u00e4 tuoreet. Epidemia oli raju ja sen arvellaan vieneen jopa 30 000 ihmisen hengen. Lehdist\u00f6 seurasi tarkoin taudin levi\u00e4mist\u00e4 ja kirjoitti siit\u00e4 aktiivisesti j\u00e4tt\u00e4en oman […]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-402","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-uncategorized","7":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/402","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=402"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/402\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":417,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/402\/revisions\/417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=402"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=402"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=402"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}