{"id":678,"date":"2020-12-29T12:08:57","date_gmt":"2020-12-29T12:08:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=678"},"modified":"2020-12-30T09:14:15","modified_gmt":"2020-12-30T09:14:15","slug":"saksalaista-aatehistoriaa-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2020\/12\/29\/saksalaista-aatehistoriaa-turussa\/","title":{"rendered":"Saksalaista aatehistoriaa Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Yleisen historian maisteriseminaari kokoontui kev\u00e4\u00e4n viimeiseen istuntoon toukokuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1938.  Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa j\u00e4rjestetty lounastapaaminen p\u00e4\u00e4tti Kaarlo J\u00e4ntereen ensimm\u00e4isen vuoden oppiaineen vakituisena professorina. Aikaisemmin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 oli hoidatettu sijaisilla. Kellariholvien alla tavanneet opiskelijat olivat hyvin nuoria ja kunnianhimoisia ja heit\u00e4 innostivat J\u00e4ntereen soveltamat uudet historiantutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmat. <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopistossa opiskeltiin 1930-luvulla saksalaista aatehistoriaa, jonka J\u00e4ntere liitti luennoillaan eurooppalaisen kulttuurihistorian tarkasteluun. Seminaarissa oli keskitytty varhaisromantiikkaan ja erityisesti runoilija Novalikseen.  J\u00e4ntere oli v\u00e4itellyt Porin triviaalikoulun historiasta, mutta aloitettuaan yleisen historian v\u00e4liaikaisena professorina 1930-luvun alussa h\u00e4n keskittyi aatehistoriaan. 
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aatehistoriasta (Geistesgeschichte, Ideengeschichte) oli tullut saksalaisen humanistisen tutkimuksen keskeisin alue 1900-luvun alussa. Sen tavoitteeksi n\u00e4htiin aikakauden tai kulttuurin hengen hahmottaminen sen parhaiden ajattelijoiden tekstej\u00e4 lukemalla.  T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ilmestynyt Richard Bourken ja Dina Gusjenovan dokumenttielokuva <\/em>Rosen\u00f6l u<\/em><\/a>nd deutscher Geist: Fortunes of German intellectual history <\/a><\/em>j<\/a>\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 saksalaisen aatehistorian kulta-aikaa ja pohtii sen katoamisen syit\u00e4. 

Leipzig, ikkuna saksalaiseen tutkimukseen<\/strong>
Aatehistoriaa pidettiin 1900-luvun alussa nimenomaan saksalaisen kielialueen tutkijoiden monitieteisen\u00e4 aikaansaannoksena. Sen suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 olivat luoneet niin sosiologian klassikko Max Weber kuin oikeus- ja valtiotieteilij\u00e4 Carl Schmitt. Edellisen sukupolven t\u00e4rkeimpiin henkil\u00f6ihin kuului historioitsija Karl Lamprecht. H\u00e4n oli perustanut Leipzigiin kulttuuri- ja universaalihistorian instituutin vuonna 1909.<\/p>\n\n\n\n

Kaarlo J\u00e4ntereest\u00e4 tuli vakituinen vieras Leipzigissa ennen toista maailmansotaa.  J\u00e4ntere tutustui kollegoihin, k\u00e4vi sunnuntaisin Bach-konserteissa ja pyrki omaksumaan matkoiltaan saksalaisen aatehistorian tavan tarkastella menneisyytt\u00e4 ja nykyhetke\u00e4. Vaikka instituutti ei ollut en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 keskeinen kuin Lamprechtin aikana, sen 60 000 niteen kirjasto tarjosi hienot tilat ty\u00f6skentelyyn. <\/p>\n\n\n\n

Jo 1930-luvun alussa J\u00e4ntere toi esille h\u00e4nen tutkimuksiaan hallinneen periaatteen: Historiantutkimus oli ker\u00e4nnyt tarpeeksi tietoa, nyt sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hallita sit\u00e4 ja tulkita entist\u00e4 hienojakoisemmin.  Sen piti tavoitella aikakausien ja ilmi\u00f6iden henke\u00e4 \u2013 juuri kuten Saksassa tehtiin.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntereen mielest\u00e4 historiantutkimuksen tuli olla filosofiasta vaikutteita saanut reflektiivinen tiede, jonka tavoitteena oli luoda tulkinta ihmisen ja t\u00e4m\u00e4n ajattelun kehityksest\u00e4. H\u00e4n ymm\u00e4rsi nimenomaan yleisen historian tutkimuksen olevan t\u00e4llaista toimintaa, joka irtaantui yksinkertaisesta l\u00e4hteiden esittelyst\u00e4. Omat tutkimuksensa J\u00e4ntere suuntasi imperiumin k\u00e4sitteen historiaan, mutta h\u00e4n kirjoitti paljon my\u00f6s historiankirjoituksen historiasta. H\u00e4n tutki ja opetti niin varhaiskeskiaikaa kuin l\u00e4hihistoriaa. T\u00e4m\u00e4 oli mahdollista, koska varsinaisen l\u00e4hteiden parissa ty\u00f6skentelyn olivat tehneet toiset.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntere toi Turkuun Saksassa saamiaan ajatuksia historiantutkimuksen luonteesta ja yleisen historian teht\u00e4vist\u00e4. H\u00e4nen aikansa pro gradu -ty\u00f6t tarjoavatkin mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6kulman suomalaiseen 1900-luvun alkupuolen aatehistoriaan. J\u00e4ntereen oppilaita kiinnostivat keskiajan kaltaisten epookkien m\u00e4\u00e4rittely ja historianfilosofia, mutta my\u00f6s Augustinuksen ja J. G. Herderin kaltaiset klassikot.  Toki osa graduista k\u00e4sitteli my\u00f6s tavanomaisempia aiheita kuten kouluhistoriaa. 

Historia nykyhetken tieteen\u00e4<\/strong>
J\u00e4ntere ei ollut yksi k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turkulaisia historianopiskelijoita aatehistorioitsijoiksi.  Apuna oli h\u00e4nen perheyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, Turun yliopiston kasvatusopin professori J. E. Salomaa, joka oli hyvin kiinnostunut aatehistoriasta. Salomaan historianfilosofia oli radikaalia. H\u00e4nen mukaansa menneisyytt\u00e4 ei ollut sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olemassa, sill\u00e4 historioitsijoiden tulkinnat tehtiin nykyhetkess\u00e4 ja ne olivat osa siihen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s J\u00e4ntere tunnusti sen, ett\u00e4 historian ja nykyhetken side oli vahva.  1930-luvulla t\u00e4lt\u00e4 ei voinut v\u00e4ltty\u00e4. H\u00e4n kuunteli Leipzigissa neuvostoliittolaisen historioitsijan esitelm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli k\u00e4ytt\u00e4nyt ainoastaan pilakuvia. kun h\u00e4n oli puhunut l\u00e4nsimaiden historiasta ja keisarillisesta Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Menneisyytt\u00e4 k\u00e4siteltiin vain oman ideologian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmill\u00e4 vierailuillaan Leipzigiin J\u00e4ntere sai jokap\u00e4iv\u00e4isen muistutuksen ideologioiden kasvavasta vaikutuksesta. Institut f\u00fcr Kultur- und Universalgeschichte muuttui nopeasti vuoden 1932 j\u00e4lkeen nuorten kouluttamiseen pyrkiv\u00e4ksi kansallissosialismiin kallellaan olevaksi tutkimuslaitokseksi. Instituuttia johtanut sosiologi Hans Freyer kuului puolueen l\u00e4hipiiriin. Sit\u00e4 vastoin suurin osa merkitt\u00e4vimmist\u00e4 saksalaisista aatehistorian tutkijoista l\u00e4hti maanpakoon. Bourken ja Gusejnovan dokumentin mukaan he veiv\u00e4t menness\u00e4\u00e4n saksalaisen aatehistorian kansainv\u00e4lisimm\u00e4n osan. <\/p>\n\n\n\n

Kaarlo J\u00e4ntereen julkaisuissa Saksan poliittisen tilanteen muutos ei viel\u00e4 1930-luvulla n\u00e4kynyt, h\u00e4n tutki vanhempia aikoja ja viittasi tietoisena valintana p\u00e4\u00e4osin ennen vuotta 1933 tehtyyn tutkimukseen.  Varovaisten rivien v\u00e4list\u00e4 saattoi kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 kiinnostuksen oman ajan ja tulevaisuuden mullistuksiin, sill\u00e4 J\u00e4ntere ennakoi vallankumousta, joka muuttaisi yhteiskunnat yht\u00e4 radikaalista kuin vuoden 1789 tapahtumat. Joissakin haastatteluissa h\u00e4n totesi seuraavansa kiinnostuneen kolmannen valtakunnan kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan syttyess\u00e4 J\u00e4ntere oli v\u00e4hemm\u00e4n varovainen ja h\u00e4n alkoi raportoida lehtiin kansallissosialistisen historiankirjoituksen n\u00e4k\u00f6kulmista. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 h\u00e4n keskittyi p\u00e4\u00e4osin Naantalin historian kirjoittamiseen. Sota-ajan painotukset katosivat nopeasti syksyll\u00e4 1944. <\/p>\n\n\n\n

\"Leipzigin<\/figure>\n\n\n\n

Saksalainen katastrofi<\/strong>
Sodan j\u00e4lkeen J\u00e4ntere palasi yhden vanhan tuttavansa teoksiin. H\u00e4n oli tutustunut Friedrich Meineckeen 1930-luvulla ja saanut lukea t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sikirjoituksia. Meinecke oli ollut Weimarin tasavallan t\u00e4rkeimpi\u00e4 intellektuelleja, jonka tutkimukset historismista ja valtion ideasta J\u00e4ntere tunsi hyvin. Meinecke julkaisi sodan j\u00e4lkeen teoksen\u00a0Die deutsche Katastrophe<\/em>. H\u00e4n halusi selitt\u00e4\u00e4 kansallissosialismin nousua pitk\u00e4n ajanjakson aatehistoriallisena ilmi\u00f6n\u00e4: preussilainen sotilasideoiogia oli voittanut liberalismin ja machiavellilainen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keskittynyt valtio oli voimistunut jo 1800-luvun yhdistyneess\u00e4 Saksassa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ntereen Meineckesta kirjoittamasta esittelyst\u00e4 tuli yksi h\u00e4nen oman tutkijanuransa avainteksteist\u00e4, vaikka h\u00e4n varoi liian henkil\u00f6kohtaista s\u00e4vy\u00e4. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 pitki\u00e4 ajallisia kaaria piirt\u00e4v\u00e4 aatehistoria tarjosi parhaan vastauksen kansallissosialismin nousulle. Toisaalta selityksi\u00e4 kaukaa menneisyydest\u00e4 etsinyt n\u00e4k\u00f6kulma ei n\u00e4ytt\u00e4nyt antavan uskoa vuoden 1945 j\u00e4lkeiseen tulevaisuuteen. Kuinka sodan j\u00e4lkeen voitaisiin irtautua yli sata vuotta jatkuneesta erehdysten sarjasta? Suomen Sosialidemokraatissa<\/em> J\u00e4ntere otsikoi arvionsa teoksesta \u201dKaikki historiassa on er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tragediaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeen aatehistorian kultakausi oli ohitse Saksassa. Kriitikot n\u00e4kiv\u00e4t sen ammentaneen samasta saksalaisen erityisyyden korostamisen liemest\u00e4 kuin kansallissosialismi. T\u00e4m\u00e4 heijastui my\u00f6s Turkuun.\u00a0\u00a0Monesta J\u00e4ntereen kanssa Juhana Herttuan kellarissa istuneesta opiskelijasta tuli historioitsija, mutta aatehistorian suurin osa j\u00e4tti ensimm\u00e4isten opinn\u00e4ytteiden j\u00e4lkeen.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\/ Janne Tunturi<\/p>\n\n\n\n

Kuvat
1. Arvi Korhonen ja Kaarlo J\u00e4ntere kohtasivat J\u00e4ntereen v\u00e4it\u00f6ksess\u00e4 vuonna 1927. Tuntematon tekij\u00e4. Yleisen historian arkisto.
2. Leipzigin yliopiston rakennuksia. Postikortti\/Wikipedia.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>
Kaarlo J\u00e4ntereen kirjeet Kaarlo \u00d6sterbladhille. Kansallisarkisto (Turku).
Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen seminaarin p\u00f6yt\u00e4kirjat. Turun yliopiston arkisto.
J\u00e4ntere, Kaarlo. Historiallista aatetta ja todellisuutta<\/em>. Turku: N.p., 1936.
J\u00e4ntere, Kaarlo. Die r\u00f6mische Weltreichsidee und die Entstehung der weltlichen Macht des Papstes<\/em>. Turku: Turun yliopisto, 1936.
J\u00e4ntere, Kaarlo Friedrich Meinecke maansa katastrofin selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Historiallinen aikakauskirja<\/em> (1) 1950, 118-123.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yleisen historian maisteriseminaari kokoontui kev\u00e4\u00e4n viimeiseen istuntoon toukokuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1938.  Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa j\u00e4rjestetty lounastapaaminen p\u00e4\u00e4tti Kaarlo J\u00e4ntereen ensimm\u00e4isen vuoden oppiaineen vakituisena professorina. Aikaisemmin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 oli hoidatettu sijaisilla. Kellariholvien alla tavanneet opiskelijat olivat hyvin nuoria ja kunnianhimoisia ja heit\u00e4 innostivat J\u00e4ntereen soveltamat uudet historiantutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmat.  Turun yliopistossa opiskeltiin 1930-luvulla saksalaista aatehistoriaa, jonka […]<\/p>\n","protected":false},"author":3371,"featured_media":699,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-678","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-uncategorized","8":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=678"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":774,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions\/774"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media\/699"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}