{"id":789,"date":"2021-02-23T08:00:26","date_gmt":"2021-02-23T08:00:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=789"},"modified":"2021-02-23T08:01:26","modified_gmt":"2021-02-23T08:01:26","slug":"elaimet-kanssakulkijoina-ihmisen-ja-elainten-vuorovaikutuksesta-monitieteisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2021\/02\/23\/elaimet-kanssakulkijoina-ihmisen-ja-elainten-vuorovaikutuksesta-monitieteisesti\/","title":{"rendered":"El\u00e4imet kanssakulkijoina: ihmisen ja el\u00e4inten vuorovaikutuksesta monitieteisesti"},"content":{"rendered":"\n

Nora Schuurman<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tuomas R\u00e4s\u00e4sen ja Nora Schuurmanin toimittamassa kirjassa Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten j\u00e4ljill\u00e4 tarkastellaan niit\u00e4 kohtaamisia ja historiallisia konteksteja, joissa erilaiset el\u00e4imet asettuvat osaksi monilajista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja toimintaa ihmisen kanssa. Kanssakulkijoina el\u00e4imet ovat kulkeneet ihmisen mukana koko tunnetun historian, ja niill\u00e4 on keskeinen osa my\u00f6s nykyisten yhteiskuntien toiminnassa, kulttuurissa ja jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


El\u00e4inten yh\u00e4 keskeisempi asema yhteiskunnallisessa keskustelussa on luonut tarpeen tutkia ihmisten ja el\u00e4inten vuorovaikutusta my\u00f6s ihmistieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Humanistisilla aloilla on 1900-luvun lopulta l\u00e4htien n\u00e4hty erityinen el\u00e4ink\u00e4\u00e4nne, tutkimussuuntaus, joka on tuottanut uutta, monitieteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ihmisten ja el\u00e4inten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista, hierarkioista ja kohtaamisista. El\u00e4ink\u00e4\u00e4nteelle on tunnusomaista ottaa el\u00e4imet itse mukaan tarkasteluun oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 subjekteina ja aktiivisina toimijoina, ei vain pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ihmistoiminnan passiivisina kohteina. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on keskitytty entist\u00e4 selke\u00e4mmin ihmisten ja el\u00e4inten vuorovaikutukseen erilaisissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 tarkasteltaisiin yhteiskunnasta ja kulttuurista erillisin\u00e4.

Uusi tutkimusote kertoo my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiselle ajattelulle keskeinen k\u00e4sitteellinen ja hierarkkinen raja ihmisen ja muiden lajien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt entist\u00e4 tilannekohtaisempana. Kulttuurisessa ja yhteiskuntatieteellisess\u00e4 el\u00e4intutkimuksessa havainnollistetaan, miten eri tavoin tuota rajaa tuotetaan arkisessa puheessa sek\u00e4 toiminnassa ja vuorovaikutuksessa el\u00e4inten kanssa. Konkreettiset, eletyt ja koetut el\u00e4insuhteet \u2013 niin tuotantoel\u00e4inten, lemmikkien kuin luonnonvaraisten el\u00e4inten kanssa \u2013 ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 koskeviin k\u00e4sityksiin.<\/p>\n\n\n\n

Kanssakulkijat valottaa niit\u00e4 erilaisia tapoja, joilla ihmiset ovat esihistoriasta nykyaikaan suhtautuneet kohtaamiinsa el\u00e4imiin ja jakaneet arkensa, ty\u00f6ns\u00e4 ja kotinsa niiden kanssa. Samalla kirjassa huomioidaan se, millaisia vaikutuksia ihmisten el\u00e4ink\u00e4sityksill\u00e4 on ollut el\u00e4inten itsens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Monitieteinen teos nostaa esiin ihmisten ja el\u00e4inten vuorovaikutuksen moninaisia muotoja ja erittelee niiss\u00e4 tapahtuneita muutoksia Suomessa.

R\u00e4s\u00e4nen, Tuomas & Nora Schuurman (toim.) 2020. Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten j\u00e4ljill\u00e4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<\/a>
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nora Schuurman Tuomas R\u00e4s\u00e4sen ja Nora Schuurmanin toimittamassa kirjassa Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten j\u00e4ljill\u00e4 tarkastellaan niit\u00e4 kohtaamisia ja historiallisia konteksteja, joissa erilaiset el\u00e4imet asettuvat osaksi monilajista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja toimintaa ihmisen kanssa. Kanssakulkijoina el\u00e4imet ovat kulkeneet ihmisen mukana koko tunnetun historian, ja niill\u00e4 on keskeinen osa my\u00f6s nykyisten yhteiskuntien toiminnassa, kulttuurissa ja jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. El\u00e4inten yh\u00e4 keskeisempi […]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36,12,15],"tags":[],"class_list":{"0":"post-789","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-elainhistoria","7":"category-julkaisut","8":"category-tutkimus","9":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=789"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":810,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/789\/revisions\/810"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}