{"id":813,"date":"2021-04-19T09:10:20","date_gmt":"2021-04-19T09:10:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=813"},"modified":"2021-04-19T09:42:11","modified_gmt":"2021-04-19T09:42:11","slug":"kisallin-opintomatka-itavaltaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2021\/04\/19\/kisallin-opintomatka-itavaltaan\/","title":{"rendered":"Kis\u00e4llin opintomatka It\u00e4valtaan"},"content":{"rendered":"\n

Maija Ojala-Fulwood <\/em>

Wei\u00dfgerber -nahkurikis\u00e4lli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa \u015acinavan kaupungissa. Ammattiin h\u00e4n opiskeli todenn\u00e4k\u00f6isesti Wroc\u0142awin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kis\u00e4llivaelluksellaan l\u00e4hes nelj\u00e4 vuotta matkustaen muun muassa It\u00e4vallassa ja Unkarissa. Matkoistaan h\u00e4n piti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, josta lyhennelm\u00e4 on painettu Wilhen Treun ja Wolfram Fischerin teoksessa Quellen zur Geschichte des deutschen Handwerks. L\u00e4hdejulkaisuun on koottu 17 autobiografista teksti\u00e4, jotka ovat el\u00e4v\u00e4 todiste yhdest\u00e4 suurimmasta liikkuvuuden muodosta esimodernista Euroopassa: kis\u00e4llivaelluksesta. Esimodernin ajan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isilt\u00e4 on s\u00e4ilynyt varsin v\u00e4h\u00e4n autobiografisia l\u00e4hdeaineistoja. Kis\u00e4llien matkakertomukset tarjoavatkin ainutlaatuisen ikkunan menneisyyden k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten kokemuksiin ja maailmankatsomukseen.

Kis\u00e4llivaellus kuului osaksi k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen koulutuspolkua. Tarkoituksena oli, ett\u00e4 suoriuduttuaan oppipoika-ajasta nuori k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismies kasvattaisi taitojaan ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 jollain toisella paikkakunnalla uuden mestarin alaisuudessa. Aluksi vapaaehtoisesta vaelluksesta muodostui reformaatioajan j\u00e4lkeen pakollinen osa k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen urapolkua, jonka pituus m\u00e4\u00e4riteltiin ammattikuntien s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ollen yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1\u20132 vuotta. Vaikka kaikki kis\u00e4llit eiv\u00e4t lopulta matkaan l\u00e4hteneet eik\u00e4 vaeltavien kis\u00e4llien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ole monin paikoin saatavilla tarkkoja lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4 oli kyseess\u00e4 kiistatta yksi siirtolaisuuden megatrendeist\u00e4, jossa kymmenet tuhannet nuoret kulkivat ristiin rastiin Eurooppaa (Ojala-Fulwood 2021a ja b).<\/p>\n\n\n\n

Taivallettuaan l\u00e4hes 400 kilometri\u00e4 nahkurikis\u00e4lli Samuel saapui Habsburgien valtakunnan kukoistavaan p\u00e4\u00e4kaupunkiin Wieniin. Samuel kehuu kaupungin kirkkoja uljaiksi, arkkitehtuuriltaan ja koristeluiltaan kauniiksi. Erityisesti Jesuiittakirkko ja Pyh\u00e4n Tapanin tuomiokirkko (Stephansdom) komeine torneineen ovat h\u00e4nen mukaansa n\u00e4kemisen arvoisia. Kaupungin kadut sen sijaan ovat niin kapeita, ett\u00e4 kahdet k\u00e4rryt mahtuvat h\u00e4din tuskin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiaan. Samuel moittii my\u00f6s Wienin j\u00e4tehuoltoa ja valittaa siit\u00e4, kuinka kes\u00e4isin kaduilla on j\u00e4tteiden takia karmiva l\u00f6yhk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 1: Wien Jesuiittakirkko \u00a9 Hubertl \/ Wikimedia Commons\u00a0\/\u00a0CC BY-SA 4.0<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Habsburgien hallitsijan, keisari Kaarle VI vaatteet kirvoittavat kis\u00e4llin \u2012 kenties ironiseen \u2012 kommentointiin. Alkukes\u00e4st\u00e4 Kristuksen Pyh\u00e4n Ruumiin p\u00e4iv\u00e4n juhlakulkueessa keisari oli Samuelin mukaan pukeutunut mauttomasti espanjalaiseen asuun. Kaulallaan h\u00e4nell\u00e4 oli kultainen lampaantalja (goldenes Vlies), rinnalla timantein koristeltu ristiriipus, toisessa k\u00e4dess\u00e4 soitu ja toisessa rukousnauha. Kultainen lampaantalja juontaa juurensa kreikkalaisesta mytologiasta. Se symboloi valtaa ja kuninkuutta. Kis\u00e4lli Samuel oli erikoistunut nk. valkoisen nahan valmistamiseen (Wei\u00dfgerber), jossa mineraalien avulla valmistettiin vasikan, lampaan tai vuohen nahasta erityisen hienoa ja vaaleaa nahkaa. It\u00e4meren alueella l\u00e4hinn\u00e4 Wei\u00dfgerbereit\u00e4 olivat s\u00e4\u00e4misk\u00e4ntekij\u00e4t, jotka valmistivat kallista, pehme\u00e4\u00e4 ja usein kellert\u00e4v\u00e4\u00e4 nahkaa.

My\u00f6s seuraavan viikon sunnuntaina Samuel l\u00f6ysi keisarin asusta moitittavaa: jykev\u00e4n, leijonanharjaa muistuttavan barokkiperuukin sijaan keisarilla oli puuteroimaton ja matala peruukki. 1700-luvun rokokoo tyyliss\u00e4 miesten peruukit pieneniv\u00e4t. Vallattomuuden sijalle tuli s\u00e4ntillisyys: hiukset olivat p\u00e4\u00e4laelta sile\u00e4t ja sivulla rullattuina, mutta valkoiseksi puuteroitua peruukkia pidettiin silti kaikkein hienostuneimpana (Terho 2020).

Wiener Neustadissa, joka sijaitsee noin 60 km Wienist\u00e4 etel\u00e4\u00e4n, kis\u00e4lli Samuel ty\u00f6skenteli kertomuksensa mukaan 15 viikkoa. Wei\u00dfgerber -nahkureiden privilegiot olivat siell\u00e4 Samuelin mielest\u00e4 paremmat kuin monissa muissa kaupungeissa. Oleskelu kaupungissa oli h\u00e4nelle kuitenkin rankkaa. Kis\u00e4llien sis\u00e4isess\u00e4 hierarkiassa Samuel oli alimmalla portaalla. Lis\u00e4ksi koska h\u00e4n oli ainoa protestantti katolisten joukossa, olivat muut kis\u00e4llit s\u00e4lytt\u00e4neet h\u00e4nen niskaansa lukuisia ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 kis\u00e4llikillassa ja yhteisiss\u00e4 illanvietoissa. Ruokakaan ei Samuelia miellytt\u00e4nyt: joka p\u00e4iv\u00e4 oli tarjolla pekonia (Speck) ja hapankaalia. Ensimm\u00e4isen kerran Samuel oli sy\u00f6nyt porsaanlihaa Wieniss\u00e4. Voituaan ensin pahoin h\u00e4n oli nyt pikkuhiljaa tottunut siihen. Olut ja viini sen sijaan olivat kelvollisia.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA 2. Wien Stephansdom \u00a9 Bwag\/CC-BY-SA-4.0.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kis\u00e4llien majatalossa Samuel kuuli etel\u00e4st\u00e4 tulleilta kollegoiltaan, ett\u00e4 h\u00e4nen Wroc\u0142awista kotoisin oleva kis\u00e4llitoveri ty\u00f6skenteli paraikaa l\u00e4heisess\u00e4 \u00d6denburgin (Sopron) kaupungissa Unkarissa. Niinp\u00e4 syksyll\u00e4 kahdeksan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen Mikkelinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 (22.9) Samuel jatkoi matkaansa sinne. \u00d6denburg miellytti Samuelia suuresti. H\u00e4n nautti k\u00e4velyst\u00e4 kukkuloilla viinik\u00f6ynn\u00f6sten keskell\u00e4 ja kehui paikallista viini\u00e4 makeaksi ja petollisen vahvaksi. Puolet kaupungin asukkaista olivat protestantteja ja Samuel osallistui ahkerasti kirkolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Paikalliselta seurakunnalta h\u00e4n sai lahjaksi Uuden Testamentin, jossa oli my\u00f6s lukuisia rukouksia ja virsi\u00e4.

Samuel Klennerin matkakertomukset tuovat esiin, kuinka ty\u00f6ns\u00e4 ohella ainakin osalla kis\u00e4lleist\u00e4 oli mahdollisuus my\u00f6s tutustua paikkakuntien n\u00e4ht\u00e4vyyksiin, hartausel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon. Samanaikaisesti Samuelin yl\u00f6s kirjaamat kokemukset paljastavat kuinka monet saattoivat kokea syrjint\u00e4\u00e4 esimerkiksi uskonnon takia. Esimodernissa Euroopassa kuilu eri tunnustuskuntien v\u00e4lill\u00e4 oli suuri ja ep\u00e4luulot pinnalla. Siksi ei olekaan ihme, ett\u00e4 Samuel tunsi olonsa paremmaksi sellaisissa kaupungeissa, joissa oli paljon protestantteja. H\u00e4n ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 valinneen kis\u00e4llivaelluksensa suuntaa uskonnon perusteella ja protestanttisten pohjoisempien alueiden sijaan h\u00e4n oli vaeltanut kauas etel\u00e4\u00e4n, katolisille alueille. Rohkeuden puutteesta Samuelia ei ainakaan voida moittia vaan h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokeilleen kunkin kaupungin erikoisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"

KUVA 3. Der L\u00e4derer, Jost Amman, Hans Sachs\u00a0–\u00a0Eygentliche Beschreibung aller St\u00e4nde auff Erden, hoher und nidriger, geistlicher und weltlicher, aller K\u00fcnsten, Handwercken und H\u00e4ndeln (1586) https:\/\/de.wikisource.org\/wiki\/Eygentliche_Beschreibung_Aller_St%C3%A4nde_auff_Erden:Der_L%C3%A4derer<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Matkasuunnan valintaan vaikuttivat monet asiat: ammattiala, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat varat, ja kis\u00e4lleiden j\u00e4rjest\u00e4ytymisen aste. Monissa kaupungeissa kis\u00e4llikillat j\u00e4rjestiv\u00e4t vaeltaville kis\u00e4lleille majoitusta ja ty\u00f6nv\u00e4lityst\u00e4. Lis\u00e4ksi kis\u00e4llikollegoiden valinnat tai halu n\u00e4hd\u00e4 ja kokea erilainen kulttuuri saattoivat vaikuttaa mitk\u00e4 kaupungit valittiin tai valikoituivat vaelluksen kohteiksi. Wienin vetovoima ylettyi Puolaan ja It\u00e4meren rannoille asti. Puolasta Wieniin saapui erityisesti vaattureita ja Tanskasta silkinkutojia. Samuel Klennerin aikaan kaupungissa ty\u00f6skenteli todenn\u00e4k\u00f6isesti satoja, ellei tuhansia ulkomaalaisia kis\u00e4lleit\u00e4 (Steidl 2003).

Kirjallisuus<\/strong>

Ojala-Fulwood, Maija (2021a). Nuoret, naimattomat ja liikkuvat. Kis\u00e4llien ty\u00f6per\u00e4inen siirtolaisuus esimodernissa Ruotsissa. Genos 1, 2\u201215.

Ojala-Fulwood, Maija (2021b). Historia liikkuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa Raisa Maria Toivo & Tiina Miettinen (toim.). Varhaismodernin yhteiskunnan historia. L\u00e4hestymistapoja yksil\u00f6ihin ja rakenteisiin. Helsinki: Gaudeamus, 102\u2012124.

Terho, Pirjo (2020). Peruukeista ja turkulaisista peruukintekij\u00e4mestareista. Kakkonen, Jouni et al. \/ Turun seudun Sukututkijat (toim.). Paakarista peruukkimaakariin. Kauppiaita, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja yritt\u00e4ji\u00e4 aikojen saatossa. Turun seudun Sukututkijat ry:n vuosikirja 11. Turku, 9\u201235. Treue, Wilhelm. ja Wolfram.

Fischer. Quellensammlung zur Kulturgeschichte. Selbstzeugnisse seit der Reformationszeit \/ 13, Quellen zur Geschichte des deutschen Handwerks. G\u00f6ttingen: N.p., 1957.

Steidl, Annemarie (2003). Auf Nach Wien! : Die Mobilit\u00e4t Des Mitteleurop\u00e4ischen Handwerks Im 18. Und 19. Jahrhundert Am Beispiel Der Haupt- Und Residenzstadt Wien.
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maija Ojala-Fulwood Wei\u00dfgerber -nahkurikis\u00e4lli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa \u015acinavan kaupungissa. Ammattiin h\u00e4n opiskeli todenn\u00e4k\u00f6isesti Wroc\u0142awin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kis\u00e4llivaelluksellaan l\u00e4hes nelj\u00e4 vuotta matkustaen muun muassa It\u00e4vallassa ja Unkarissa. Matkoistaan h\u00e4n piti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, josta lyhennelm\u00e4 on painettu Wilhen Treun ja Wolfram Fischerin teoksessa Quellen zur Geschichte […]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,21,15],"tags":[42,39,30,45],"class_list":{"0":"post-813","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-kansainvalinen-historia","7":"category-liikkuvuuden-historia","8":"category-tutkimus","9":"tag-itavalta","10":"tag-kisallivaellus","11":"tag-liikkuvuuden-historia","12":"tag-opintomatkat","13":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=813"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":855,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions\/855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}