{"id":872,"date":"2022-01-11T09:54:53","date_gmt":"2022-01-11T09:54:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=872"},"modified":"2022-01-24T07:53:29","modified_gmt":"2022-01-24T07:53:29","slug":"suomalaisilta-toivottiin-lahjoituksia-kaukaisten-kriisien-uhreille-jo-1800-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2022\/01\/11\/suomalaisilta-toivottiin-lahjoituksia-kaukaisten-kriisien-uhreille-jo-1800-luvulla\/","title":{"rendered":"Suomalaisilta toivottiin lahjoituksia kaukaisten kriisien uhreille jo 1800-luvulla"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Essi Huuhka<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyskampanjoiden kuvastot ovat varmasti useimmille tuttuja. Pallomahaiset afrikkalaislapset katsovat suurin silmin kameraan vedenhakureissullaan, valkoihoinen julkkis herkistyy kyyneliin vieraillessaan sairaalassa, jonka resurssit sairaiden lapsien hoitamiseen ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t.&nbsp; Maa halkeilee kuivalla pellolla, jolla harvahampainen mies yritt\u00e4\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 siemeni\u00e4. Eik\u00e4 hyvin mene miehen ainoalla vuohellakaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llainen niin kutsuttu kurjuuskuvasto yritt\u00e4\u00e4 osoittaa avuntarpeen, vedota katsojiin ja l\u00f6ys\u00e4t\u00e4 kukkaronny\u00f6rej\u00e4. Kuvastot ovat s\u00e4ilyneet vuosikymmeni\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samankaltaisina, mik\u00e4 kertonee siit\u00e4, ett\u00e4 vetoavat kuvat toimivat. Samanaikaisesti sadat miljoonat Afrikan mantereen lukuisien suurkaupunkien asukkaat lataavat \u00e4lypuhelimiaan ja k\u00e4yv\u00e4t y\u00f6kerhoissa \u2013 ihan niin kuin Euroopassakin. Kurjuus ja k\u00f6yhyys eiv\u00e4t luo kokonaiskuvaa siit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4 kehittyviss\u00e4 maissa 2020-luvulla on.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisten kampanjoiden alkutahdit ly\u00f6tiin jo 1800-luvulla. Siirtomaaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja kehittyvien liikenneyhteyksien my\u00f6t\u00e4 l\u00e4nsimaiset ihmiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t todistamaan paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 erilaisia luonnonkatastrofeja ja k\u00f6yhyytt\u00e4. Kasvava lehdist\u00f6 kertoi tapahtumista l\u00e4nsimaisille yleis\u00f6ille, ja kehittyv\u00e4t painotekniikat mahdollistivat my\u00f6s kuvien k\u00e4yt\u00f6n uutisissa ja raporteissa. Kuvissa luurangonlaihat ihmiset nojailivat viimeisill\u00e4 voimillaan ovenpieliin tai makasivat maassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurimmat avustuskampanjat keskittyiv\u00e4t n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tiin eri osissa Aasiaa, kuten Intiaan 1870-luvulta alkaen. Aktiivisimpia toimijoita kampanjoiden taustalla sek\u00e4 kurjuuden esiintuomisessa olivat usein kristilliset piirit. T\u00e4m\u00e4 ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 esimerkiksi protestanttisissa maissa monenlainen k\u00f6yhist\u00e4 huolehtiminen olikin vuosisatoja ollut pitk\u00e4lti kirkkojen ja seurakuntien teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvastot eiv\u00e4t olleet vieraita Suomessakaan. Niin Kiinan kuin Intiankin n\u00e4l\u00e4nh\u00e4dist\u00e4 kerrottiin my\u00f6s suomalaiselle yleis\u00f6lle sanoma- ja aikakauslehtien sivuilla. Useimmiten tiedot saatiin t\u00e4nne Pohjolaan monien v\u00e4lik\u00e4sien kautta: paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollut virkamies oli kenties raportoinut n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n, josta jokin ulkomainen lehti oli sitten uutisoinut, ja lehdest\u00e4, tai kenties useammankin sanomalehden kautta, jutut p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t vihdoin suomalaiselle yleis\u00f6lle. Esimerkiksi syksyll\u00e4 1878 pieni uutinen<em> Suomettaressa<\/em> kertoi ker\u00e4yksest\u00e4, jolla koottiin lahjoituksia Kiinan ja Intian n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tiin.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/suometar-25101878.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-874\" width=\"447\" height=\"349\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/suometar-25101878.jpg 893w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/suometar-25101878-300x234.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/suometar-25101878-768x599.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 447px) 100vw, 447px\" \/><figcaption><br>Kuva 1: Suometar, 25.10.1878<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Suorempiakin kontakteja katastrofialueille kuitenkin oli. Suomen L\u00e4hetysseura oli aloittanut l\u00e4hetysty\u00f6n Owambossa, nykyisen Namibian pohjoisosassa etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa vuonna 1870. Alusta saakka l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6iden arki koostui muustakin kuin sananjulistuksesta. Kuivuuden vaivaamalla alueella katovuodet ja jopa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4t olivat yleisi\u00e4, ja l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6ille muodostuikin tapa jakaa ruokaa tai vaihtokaupan mahdollistavia tavaroita paikallisille huonoina aikoina. Pahimmista n\u00e4l\u00e4nh\u00e4dist\u00e4 raportoitiin etenkin l\u00e4hetysseuran p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattajassa <em>Suomen L\u00e4hetyssanomissa<\/em>. Kaukaisen, syrj\u00e4isen alueen tilanteet tulivat tutuiksi tuhansille suomalaisille l\u00e4hetysasian kannattajille.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/kuva2-poliklinikka-owambossa-1024x716.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-875\" width=\"512\" height=\"358\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/kuva2-poliklinikka-owambossa-1024x716.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/kuva2-poliklinikka-owambossa-300x210.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/kuva2-poliklinikka-owambossa-768x537.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2022\/01\/kuva2-poliklinikka-owambossa.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption><br>Kuva 2: Ihmisi\u00e4 kokoontuneena L\u00e4hetysseuran Onandjokwen poliklinikan edustalle Owambossa. Kuva: Suomen L\u00e4hetysseura ry:n kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kiinnostavan n\u00e4ist\u00e4 kuvauksista tekee meid\u00e4n kontekstissamme se, ett\u00e4 samanaikaisesti Suomessakin koettiin n\u00e4l\u00e4nh\u00e4ti\u00e4. Kun Intian ja Kiinan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tiin ker\u00e4ttiin varoja, ei Suomen 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosista ollut kulunut viel\u00e4 montaakaan vuotta. Yh\u00e4 1900-luvun alussa n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4htiin etenkin maan pohjois- ja it\u00e4osissa. Suomessa k\u00e4ytiinkin jo vuosisadan vaihteessa keskustelua siit\u00e4, voiko toisissa maanosissa asuvia ihmisi\u00e4 auttaa, kun kotimaassakin on k\u00f6yhyytt\u00e4. Vaikka maailma onkin yli sadassa vuodessa muuttunut lukuisin eri tavoin, tuntuvat n\u00e4m\u00e4 puheenvuorot edelleen kovin tutuilta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on yleisen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, jonka v\u00e4it\u00f6stutkimus keskittyy Suomen L\u00e4hetysseuran humanitaariseen toimintaan 1800-1900-lukujen vaihteessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Essi Huuhka Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyskampanjoiden kuvastot ovat varmasti useimmille tuttuja. Pallomahaiset afrikkalaislapset katsovat suurin silmin kameraan vedenhakureissullaan, valkoihoinen julkkis herkistyy kyyneliin vieraillessaan sairaalassa, jonka resurssit sairaiden lapsien hoitamiseen ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t.&nbsp; Maa halkeilee kuivalla pellolla, jolla harvahampainen mies yritt\u00e4\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 siemeni\u00e4. Eik\u00e4 hyvin mene miehen ainoalla vuohellakaan. T\u00e4llainen niin kutsuttu kurjuuskuvasto yritt\u00e4\u00e4 osoittaa avuntarpeen, vedota katsojiin ja l\u00f6ys\u00e4t\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,46,21],"tags":[48,47,49],"class_list":{"0":"post-872","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-kansainvalinen-historia","7":"category-kolonialismi","8":"category-liikkuvuuden-historia","9":"tag-lahetystyo","10":"tag-siirtomaat","11":"tag-visuaalinen-historia","12":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=872"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":884,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions\/884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=872"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=872"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}