{"id":886,"date":"2022-05-24T10:36:27","date_gmt":"2022-05-24T10:36:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=886"},"modified":"2022-05-24T12:06:52","modified_gmt":"2022-05-24T12:06:52","slug":"itaa-ja-lantta-kalervon-matkassa-euroopassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2022\/05\/24\/itaa-ja-lantta-kalervon-matkassa-euroopassa\/","title":{"rendered":"It\u00e4\u00e4 ja l\u00e4ntt\u00e4 \u2013 Kalervon matkassa Euroopassa"},"content":{"rendered":"\n

Pertti Gr\u00f6nholm<\/em><\/p>\n\n\n\n

Yleisen historian pitk\u00e4aikainen professori Kalervo Hovi (1942\u20132021) poistui keskuudestamme viime kes\u00e4n\u00e4. Vaikka h\u00e4nen muistokseen on julkaistu useita kirjoituksia sanomalehdiss\u00e4 ja oman alamme julkaisuissa, on oppiaineen 85-vuotisen historiankin n\u00e4k\u00f6kulmasta tarpeen luoda lyhyt katsaus siihen, miten Kalervo luotsasi oppiaineensa v\u00e4en ja opiskelijoiden yhteis\u00f6\u00e4 kohti suomalaisillekin avartuvaa Eurooppaa ja kansainv\u00e4lisen historiantutkijan identiteetti\u00e4, my\u00f6s oman esimerkkins\u00e4 voimalla.<\/p>\n\n\n\n

Kalervolle yleinen historia oli suuntautumista kohti ihmisten katsomuksia, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja kokemuksia. Niit\u00e4 oli mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tulkita sek\u00e4 heid\u00e4n omista erityisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdistaan ett\u00e4 osana ylirajaisia ilmi\u00f6it\u00e4. Niin politiikan ja diplomatian sf\u00e4\u00e4reiss\u00e4 kuin arkiel\u00e4m\u00e4n tasolla. Ulkomaisten ja kansainv\u00e4listen perspektiivien h\u00e4n koki rikastuttavan my\u00f6s Suomen historian tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Kalervon kurssien teemat liittyiv\u00e4t usein It\u00e4meren piirin historiaan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n luennoi muun muassa Ranskan It\u00e4-Euroopan liittopolitiikasta, Puolan historiasta sek\u00e4 ranskalaisen sosiaalihistoriallisen historiantutkimuksen vaiheista. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 Euroopassa huomion keskipisteess\u00e4 ovat Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4ntiset rajamaat ja niiden turvallisuushaasteet, joiden Kalervo n\u00e4ki vaikuttaneen vahvasti kokonaisten kansakuntien mentaliteettiin ja itseymm\u00e4rrykseen. Kalervo oli kiinnostunut varsin monien valtioiden ja kansojen historiasta, johon ahkera matkailu sek\u00e4 ty\u00f6n ett\u00e4 vapaa-ajan merkeiss\u00e4 toi oman perspektiivins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kalervon rakkaimpia kohteita olivat Ranska, Puola, Saksa ja Romania sek\u00e4 Viro, Latvia ja Liettua. N\u00e4m\u00e4 maat olivatkin monin tavoin l\u00e4sn\u00e4 yleisen historian ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Henkil\u00f6- ja tutkijakunnan matkakohteet tulivat tutuiksi niin oppiaineeseen osoitettuina postikortteina kuin kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tarjoiltujen moninaisten tuliaisten muodossa. Juslenian ja Sirkkalan aamupalavereissa Kalervo paitsi kertoi matkojensa vaiheista, my\u00f6s tarjoili konvehteja ja muuta naposteltavaa sek\u00e4 sopivaa suun kostuketta. Yhten\u00e4 mieleen painuneena el\u00e4myksen\u00e4 monet l\u00e4sn\u00e4olleet muistavat latvialaisen Riga Balsam -yrttilik\u00f6\u00f6rin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Riianlahden taisteluissa vuonna 1916 kaatuneiden suomalaisten ja saksalaisten muistomerkki Klapkalnciemsin sotilashautausmaalla. Vuonna 1939 pystytetty\u00e4 muistomerkki\u00e4 ovat tutkimassa Kari Alenius ja Kalervo Hovi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

El\u00e4myksi\u00e4 villiss\u00e4 ja vapaassa Virossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Baltian maat ja erityisesti Viro tulivat henkil\u00f6kunnalle, tutkijoille ja opiskelijoille tutuiksi Kalervon johtamilla matkoilla, joita tehtiin etenkin Baltian maiden vapautumisen j\u00e4lkeen 1990-luvun alussa. Tallinna oli meille helppo kohde paitsi l\u00e4heisyytens\u00e4 vuoksi my\u00f6s siksi, ett\u00e4 matkanjohtajamme tunsi kaupungin hyvin ravintoloineen ja kujineen. Kalervon Tallinna-harrastus tiivistyi tutkimukseksi kaupungin rikkaasta ja monivaiheisesta ravintolakulttuurista, mik\u00e4 tuotti sek\u00e4 luentosarjan ekskursioineen ett\u00e4 teoksen Viinasodasta kynttil\u00e4iltoihin. Tallinnan ravintolakulttuurin historiaa 1918\u20131940<\/em> (2002).<\/p>\n\n\n\n

Viro ja muut Baltian maat olivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4ljilt\u00e4 moni tavoin villej\u00e4 ja vapaita, mik\u00e4 tuotti mieleenpainuvia kokemuksia. Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli majoittuminen joulukuussa 1992 hotelli Tallinnaan, joka oli Stalinin ajalla rakennetussa kivitalossa Toompuiesteell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4nsistyneen hotellin peliluola- ja baaripalveluita sek\u00e4 muuta bisnest\u00e4 py\u00f6rittiv\u00e4t aidon oloiset gangsterit. Kalervon luotsaaman opiskelijaryhm\u00e4n lis\u00e4ksi muita majoittujia ei hotellissa ollut. Huoneiden ikkunoita ei saanut kunnolla suljettua ja sis\u00e4\u00e4n joka raosta tunkenutta kylmyytt\u00e4 vastaan kamppailimme pahanhajuisilla \u00f6ljyl\u00e4mmittimill\u00e4. Y\u00f6lliset koputukset huoneiden oviin loivat omanlaisensa tunnelman. Ep\u00e4ilimme, ett\u00e4 Kalervo ei tiennyt etuk\u00e4teen kovin tarkkaan, millainen hotelli oli kyseess\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n pahaa ei kuitenkaan tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

Professori Leila Koivunen muistaa, kuinka syyskuussa 2004 Kalervo johti oppiaineen v\u00e4en yhteiselle Tallinnan matkalle. Tuolloin ryhm\u00e4mme kierteli sades\u00e4\u00e4ss\u00e4 muun muassa Toompeanm\u00e4ell\u00e4 ja l\u00e4mmitteli hehkuviinill\u00e4 Pikk Hermannin kupeessa sijainneessa, yl\u00e4kaupungin muurin sis\u00e4\u00e4n rakennetussa kahvilassa. Kalervo kertoi kaupungin historiallisista ravintoloista, joita h\u00e4n oli juuri itse tutkinut ja joista muutamia p\u00e4\u00e4simme my\u00f6s omakohtaisesti kokeilemaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun 1990-luvun alussa Tallinnan kahviloiden ja ravintoloiden historiallinen loisto oli paljolti matkanjohtajan el\u00e4hdytt\u00e4vien kuvausten varassa, mihin oman lis\u00e4ns\u00e4 toivat neuvostoajan aistittavissa olleet kerrostumat, niin 2000-luvulle tultaessa monesta tutuksi tulleista kohteesta oli j\u00e4ljell\u00e4 vain joko oma muisto tai Kalervon kertoma tarina. Vanhankaupungin n\u00e4ht\u00e4vyyksien, museoiden ja kirjakauppojen lis\u00e4ksi matkaan kuuluivat usein my\u00f6s vierailut keskustan ulkopuolella, kuten Maarjam\u00e4ess\u00e4 ja Piritassa.<\/p>\n\n\n\n

Historiamatkailua Baltiaan ja kauemmas<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yleisen historian v\u00e4ki tutustui Kalervon johdolla my\u00f6s muihin Baltian kaupunkeihin, kuten Riikaan ja Tarttoon, joka oli auennut matkailijoille laajemmin vasta neuvostovallan romahdettua. Yliopistotutkija Marko Lehti onkin todennut, ett\u00e4 Kalervon luotsaamat Baltian-retket j\u00e4ttiv\u00e4t osallistujiin l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen. T\u00e4m\u00e4n voin itsekin vahvistaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1995 kes\u00e4kuussa Kalervon vet\u00e4m\u00e4 tutkijaryhm\u00e4 teki Turun yliopiston omalla pikkubussilla matkan Riian yliopistossa j\u00e4rjestettyyn Baltian-tutkijoiden eurooppalaiseen konferenssiin. Oma auto mahdollisti ekskursiot Riian ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, etenkin lumoaviin Semgalen ja Kuurinmaan pikkukaupunkeihin, maaseutuun ja Riianlahden hiekkarantaan. Rannalla saimme kuulla Kalervolta muun muassa suomalaisten j\u00e4\u00e4k\u00e4rien edesottamuksista samoilla seuduilla vuosina 1916\u20131918. My\u00f6s kuurinmaalainen olut j\u00e4i monien mieleen.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Glasgow\u2019n yliopistossa professorina ty\u00f6skentelev\u00e4 David Smith oli mukana, ensimm\u00e4isell\u00e4 Baltian-kiertueellaan ja kansainv\u00e4lisell\u00e4 konferenssimatkallaan. Smith muistaa muun muassa sen, kuinka h\u00e4n ja nykyinen Oulun yliopiston yleisen historian professori Kari Alenius p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Latvian rajalla l\u00e4pi toistensa passeilla, jotka olivat vaihtuneet hetke\u00e4 aiemmin Viron rajavartijoiden k\u00e4siss\u00e4, passien omistajien t\u00e4t\u00e4 huomaamatta. Muodollisuudet olivat tuolloin jo huomattavasti rennommat kuin neuvostoaikana.<\/p>\n\n\n\n

Automatkoja ulkomaille tehtiin oppiaineen piiriss\u00e4 jo 1980-luvulta l\u00e4htien. Retkikunnat suuntasivat vuokra-autolla milloin Berliinin, milloin Moskovaan. Asianomaisten edesottamuksia on kerrattu Kalervon johdolla usein niin oppiaineen kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 kuin muissakin muisteluun sopivissa tilaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Eurooppalaiseen Baltia-tutkijoiden konferenssiin kes\u00e4kuussa 1995 l\u00e4hdettiin Turusta yliopiston pikkubussilla, jota ohjasti Marko Lehti. H\u00e4nen ja pelk\u00e4\u00e4j\u00e4n paikalla autossa istuvan Heikki Jokisen lis\u00e4ksi ryhm\u00e4\u00e4n kuuluivat vasemmalta lukien Kari Alenius, Heikki Roiko-Jokela, Kalervo Hovi, Hannu Salmi, David Smith ja Pertti Gr\u00f6nholm sek\u00e4 kuvan ottanut Merja-Liisa Hinkkanen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Pariisi \u2013 aaltojen ravistelema, mutta uppoamaton<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kalervo edisti laaja-alaista Euroopan historian tutkimusta. H\u00e4n oli kiinnostunut monien maiden historiasta, joten h\u00e4n vieraili mieluusti monissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Yliopistonlehtori Janne Tunturin mukaan Pariisilla oli aivan erityinen merkitys Kalervolle, jota voi my\u00f6s hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua frankofiiliksi. Pariisi oli mieluinen ja l\u00e4heinen kaupunki, johon liittyi paljon muistoja h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ns\u00e4 ajoilta.<\/p>\n\n\n\n

Professorimme tutki Ranskan It\u00e4-Euroopan liittopolitiikkaa, josta h\u00e4n julkaisi v\u00e4it\u00f6skirjansa Cordon sanitaire or barri\u00e9re de l’est? <\/em>The Emergence of the New French Eastern European Alliance Policy 1917\u20131919<\/em> (1975). Teoksen jatko-osa Alliance de revers: Stabilization of France’s Alliance Policies in East Central Europe 1919\u20131921<\/em> ilmestyi vuonna 1984. Tutkimusten lis\u00e4ksi h\u00e4n oli rakentamassa Eurooppa-k\u00e4sityksi\u00e4 muun muassa Tuula Koskenniemen ja Tarmo Kunnaksen kanssa kirjoittamallaan teoksella Ranska; suurvallasta Euroopan rakentajaksi<\/em> (1993).<\/p>\n\n\n\n

Kalervon pitk\u00e4aikainen haave ekskursiosta Pariisiin toteutui marraskuussa 2002. H\u00e4nen vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n opintomatkalla oli sek\u00e4 perustutkinto-opiskelijoita ett\u00e4 tohtorikoulutettavia. Matkaan sis\u00e4ltyi niin p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 luentoja Suomen kulttuuri-instituutissa latinalaiskortteleissa kuin retki\u00e4 Pariisin historiallisten n\u00e4ht\u00e4vyyksien \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n

Professori Taina Syrj\u00e4maan mukaan Versailles ja Mus\u00e9e de Cluny kuuluivat itsest\u00e4\u00e4n selviin kohteisiin, sill\u00e4 viiden p\u00e4iv\u00e4n vierailun tarkoituksena oli ohjata osallistujia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ranskaa. Lis\u00e4ksi Kalervo halusi esitell\u00e4 Pariisia ja pariisilaisuutta. H\u00e4n viitoitti tien Boulevard Saint-Michelin kirjakauppoihin, erityisesti Gibert Jeuneen, joka on nyt jo kadonnut. H\u00e4n k\u00e4velytti matkalaisia illalla Montmartrella 1900-luvun alun hengess\u00e4 ja opasti nauttimaan bistrossa Monsieur Croque -leipi\u00e4. Ensimm\u00e4isell\u00e4 aterialla Pariisiin saapumisen j\u00e4lkeen muut tilasivat itselleen tuttuja ruokia, mik\u00e4 kummastutti Kalervoa. Pariisissa piti sy\u00f6d\u00e4 heti sipulikeittoa, Tunturi muistelee.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pertti Gr\u00f6nholm Yleisen historian pitk\u00e4aikainen professori Kalervo Hovi (1942\u20132021) poistui keskuudestamme viime kes\u00e4n\u00e4. Vaikka h\u00e4nen muistokseen on julkaistu useita kirjoituksia sanomalehdiss\u00e4 ja oman alamme julkaisuissa, on oppiaineen 85-vuotisen historiankin n\u00e4k\u00f6kulmasta tarpeen luoda lyhyt katsaus siihen, miten Kalervo luotsasi oppiaineensa v\u00e4en ja opiskelijoiden yhteis\u00f6\u00e4 kohti suomalaisillekin avartuvaa Eurooppaa ja kansainv\u00e4lisen historiantutkijan identiteetti\u00e4, my\u00f6s oman esimerkkins\u00e4 voimalla. […]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,21,50],"tags":[24,52,51,45,53],"class_list":{"0":"post-886","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-kansainvalinen-historia","7":"category-liikkuvuuden-historia","8":"category-oppiaineen-historia","9":"tag-kansainvalinen-historia","10":"tag-matkat","11":"tag-muistelut","12":"tag-opintomatkat","13":"tag-oppiaineen-historia","14":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=886"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":894,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/886\/revisions\/894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}