{"id":899,"date":"2023-03-23T16:19:38","date_gmt":"2023-03-23T16:19:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/?p=899"},"modified":"2023-03-23T16:27:00","modified_gmt":"2023-03-23T16:27:00","slug":"tutkimuksen-popularisoinnin-siedettava-keveys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/2023\/03\/23\/tutkimuksen-popularisoinnin-siedettava-keveys\/","title":{"rendered":"Tutkimuksen popularisoinnin siedett\u00e4v\u00e4 keveys"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Juha Haavisto<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Lyhyenl\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 akateemisella urallani olen ty\u00f6skennellyt useiden erilaisten teemojen parissa: aloitin 1640-luvun poliittisella aatehistorialla Leveller-liikkeen demokratiak\u00e4sityksist\u00e4, harppasin eteenp\u00e4in 1660-luvulle siis parikymment\u00e4 vuotta eteenp\u00e4in diplomaatti William Templen uran kimppuun laajentamaan aatehistoriallista fokusta politiikasta ihmisk\u00e4sitykseen, diplomatiaan ja talousajatteluun. Parhaillaan ty\u00f6st\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeist\u00e4 tutkimustani, joka keskittyy suomalaiseen luontosuhteeseen. Tutkin erityisesti mets\u00e4talousmiesten el\u00e4imiin liittyv\u00e4\u00e4 ajattelua 1900-luvun alussa. Erilaiset aiheet ja painotukset ovat siis seuranneet toisiaan, mutta stressi julkaisusta ja julkaisemattomuudesta seuraa ja kasvaa. T\u00e4m\u00e4nkin kirjoituksen lupasin toimittaa jo syksyll\u00e4 ja ihan viimeist\u00e4\u00e4n jouluksi 2022. Toisaalta akateemiseen julkaisutoimintaan liittyv\u00e4t ongelmat ovat yleisesti tiedossa. Esimerkiksi venyv\u00e4t k\u00e4sittelyajat journaalien sy\u00f6vereiss\u00e4 aiheuttavat pitki\u00e4 jopa kohtuuttomia viiv\u00e4styksi\u00e4 julkaisutoiminnassa.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjan loppukahinoissa j\u00e4in pohtimaan, mit\u00e4 muita julkaisukanavia akateemiselle ty\u00f6lle voisi olla, kuinka omia aiheita voisi venytt\u00e4\u00e4 tiukan akateemisen sapluunan ulkopuolelle ja kuinka voisin luoda uusia tutkimusaiheita. Prosessi, josta lopulta syntyi Yle Draaman julkaisema <em>Rakas puu, kaadettu puu <\/em>-podcast, alkoi n\u00e4ist\u00e4 ajatuksista. Vaikka lopputulos on ty\u00f6ryhm\u00e4n luoma kokonaisuus eik\u00e4 se t\u00e4yt\u00e4 akateemisia vaatimuksia muodon osalta, sen historialliset argumentit pohjautuvat tieteelliselle tutkimukselle. Draamallisen tekstin kirjoittaminen mahdollisti uuden suhtautumisen omaan tekstiin, mutta samalla se vakuutti my\u00f6s luovan ty\u00f6n tarpeellisuudesta akateemisessa tekstiss\u00e4. Prosessin t\u00e4rkeimm\u00e4t havainnot liittyv\u00e4t tieteen ja fiktion yhdist\u00e4misen mahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Draamallisen k\u00e4sikirjoituksen kirjoittamisen alkutaival oli rajanvetoa tieteen ja fiktion v\u00e4lill\u00e4, joka oli erityisen vaikeaa tieteellisyyteen painottaneen vastav\u00e4itelleen tohtorin ajatuksissa. Ensimm\u00e4inen valaistuminen syntyi, kun tajusin, ett\u00e4 vaikka ty\u00f6n kantava idea oli, ett\u00e4 se perustuu tieteellisi\u00e4 periaatteita noudattavaan historian tulkintaan, lopputuotteeseen eli audiotiedostoon, ei tule yht\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviitett\u00e4. Se vapautti henkil\u00f6kohtaisen lukon, joka mahdollisti paitsi osallistumisen luovaan ty\u00f6skentelyyn yhdess\u00e4 toisen k\u00e4sikirjoittajan kanssa ja pohtimaan \u00e4\u00e4nisuunnittelijan kanssa, milt\u00e4 esimerkiksi Xenophonin tai Bernard Mandevillen ja heid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 pit\u00e4isi kuulostaa. Lopulta prosessi vapautti irtautumaan tiukasta akatemiaformaatista venytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulkintoja ja jopa leikkim\u00e4\u00e4n historiallisen tekstin kanssa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"960\" height=\"540\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2023\/03\/RPKP_demo2_16-9.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-900\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2023\/03\/RPKP_demo2_16-9.jpg 960w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2023\/03\/RPKP_demo2_16-9-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2023\/03\/RPKP_demo2_16-9-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-content\/uploads\/sites\/440\/2023\/03\/RPKP_demo2_16-9-528x297.jpg 528w\" sizes=\"auto, (max-width: 960px) 100vw, 960px\" \/><figcaption>YLE:n podcast Rakas puu, kaadettu puu on kuunneltavissa YLE Areenassa. Kuva: Hans Weckman \/ YLE<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Toinen valaistuminen syntyi teoksen vaikuttavuudesta. Impaktista. Vuosien 2015\u20132022 v\u00e4liss\u00e4 olin vuodattanut kaiken akateemisen kykyni v\u00e4it\u00f6skirjaani, joka nyt odottaa muuttamista kirjaksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, kauniisti sanoen, julkaisemattomalla teoksella ei ole ollut todellista vaikuttavuutta v\u00e4it\u00f6kseen osallistuneiden tutkijajoukon ja noin 10 tieteellisen konferenssiesityksen ulkopuolella. Jos kirjaversio joskus julkaistaan, se tavoittanee sattumanvaraisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lukijoita, jotka joko k\u00e4sittelev\u00e4t sit\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tai eiv\u00e4t. Podcastin ensimm\u00e4ist\u00e4 jaksoa on sen sijaan aloitettu kirjoittamishetkell\u00e4 kuunnella Yle Areenan tietojen mukaan noin 8000 kertaa ja viimeinenkin jakso on saanut noin 4000 aloituskertaa. Tietenkin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja on tietoisesti rajattu erikoistuneemmalle yleis\u00f6lle kuin julkisen palvelun tuottama podcast, mutta toisaalta kaiken draaman ohessa tiimimme on onnistunut altistamaan tuhansia ihmisi\u00e4 tieteellisesti rakennetuille argumenteille suomalaisen luontosuhteen kehittymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen popularisointi on ollut itselleni t\u00e4rke\u00e4 osa tutkijan identiteetin her\u00e4\u00e4mist\u00e4, muotoutumista ja monipuolistumista. Siit\u00e4 tuli lopulta silta v\u00e4it\u00f6skirjan ja varsinaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille. Itselleni se todisti, ett\u00e4 akateemista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 on akatemian ulkopuolella ja popularisoitu ty\u00f6 todenn\u00e4k\u00f6isesti tavoittaa huomattavasti suuremman joukon ihmisi\u00e4. Toiseksi omien tieteellisten ajatusten pakottaminen uudenlaiseen, erilaiseen muotoon avasi valikoiman ty\u00f6kaluja, joita minulla ei aikaisemmin ollut ja jotka nyt hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t omaa ty\u00f6t\u00e4ni sen tiukassa akateemisessa muodossa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/podcastit\/1-63856481\">Rakas puu, kaadettu puu -podcast<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009233449.html\">Sampsa Oinaalan arvio podcastista<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/cadmus.eui.eu\/handle\/1814\/74187\">Juha Haaviston v\u00e4it\u00f6skirjan abstrakti<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juha Haavisto Lyhyenl\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 akateemisella urallani olen ty\u00f6skennellyt useiden erilaisten teemojen parissa: aloitin 1640-luvun poliittisella aatehistorialla Leveller-liikkeen demokratiak\u00e4sityksist\u00e4, harppasin eteenp\u00e4in 1660-luvulle siis parikymment\u00e4 vuotta eteenp\u00e4in diplomaatti William Templen uran kimppuun laajentamaan aatehistoriallista fokusta politiikasta ihmisk\u00e4sitykseen, diplomatiaan ja talousajatteluun. Parhaillaan ty\u00f6st\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeist\u00e4 tutkimustani, joka keskittyy suomalaiseen luontosuhteeseen. Tutkin erityisesti mets\u00e4talousmiesten el\u00e4imiin liittyv\u00e4\u00e4 ajattelua 1900-luvun alussa. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5176,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[54],"tags":[57,58,56],"class_list":{"0":"post-899","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-tieteen-popularisointi","7":"tag-tieteen-popularisointi","8":"tag-tutkimus","9":"tag-ymparistohistoria","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5176"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=899"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":901,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions\/901"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ylhist\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}