Osallistuin konferenssiin nimeltä Technology Transfer Society Annual Conference, joka järjestettiin Dublinissa. Samalla tutustuin isäntäyliopiston eli Dublin Institute of Technologyn (DIT) toimiin vähemmistöyrittäjyyden ja –koulutuksen, yrittäjyyden aikuiskoulutuksen, teollisuusyhteistyön ja yrittäjyyden tukemisen aloilla. Sain mahdollisuuden pitkällisiin keskusteluihin usean DIT:n asiantuntijan kanssa.

Professori Thomas Cooney johtaa DIT:n Vähemmistöyrittäjyyden keskusta (DIT Institute for Minority Entrepreneurship, IME). IME tuottaa koulutus- ja mentorointipalveluja vähemmistöille sekä tekee asiaan liittyvää tutkimusta. Professori Cooneyn mielestä on olennaista, että keskus tekee itsenäisesti tutkimusta selvitäkseen vähemmistöjen kohtaamat erityiset vaikeudet ja kartoittaakseen koulutustarpeet. Tärkeää on myös tuottaa ajantasaista ja tutkittua tietoa päätöksentekijöille ja tukipalveluja järjestäville tahoille.

Vähemmistöyrittäjyyden aihe on Suomessa hyvin ajankohtainen. Maahanmuuton nopea kasvu on synnyttänyt tarpeen kotouttamis- ja monikulttuurisuuskoulutukselle. Seuraavassa vaiheessa tarve ammatilliselle ja yrittäjyysvalmiuksia lisäävälle koulutukselle kasvaa. Irlannissa maahanmuuttajien määrä on selvästi Suomea korkeampi ja vähemmistöyrittäjyydellä on jo kohtuullisen pitkät perinteet. Professori Cooney kertoi keskuksen alkuvaiheen toiminnasta, jolloin tärkeää oli mm. vakuuttaa yrittäjyyspalvelujen tuottajat siitä, että vähemmistöt tarvitset erityistoimia. ”Yrittäjyyspalveluja tarjoava toimisto vakuutti minulle, että ovemme ovat auki myös maahanmuuttajille. Huomautin, että vähemmistöt eivät edes tiedä, että ovenne on olemassa. Tästä alkoi viranomaistahojen vakuuttaminen asian tärkeydestä”, sanoi prof. Cooney.

DIT Hot House on Dublinin teknillisen yliopiston teknologiansiirron ja innovaatiokehityksen toimisto. Tapasin heidän lisensointiasiantuntijansa Kieran O’Connellin. Hän kertoi seikkaperäisesti toimiston aktiviteeteista yrittäjyyden edistämisessä, yliopiston tutkimuksen hyödyntämisessä ja yritysyhteistyössä. Hän kertoi myös ohjelmasta, jolla pyritään aktivoimaan jo valmistuneita opiskelijoita yrittäjyyteen. DIT Hothouse on ottanut käyttöön kerran kuukaudessa jaettavan yrittäjyys- tai innovaatiotekopalkinnon. Se on summaltaan vähäinen (250 €), mutta sen avulla yliopiston näihin asioihin liittyviä toimia saadaan tunnetuksi ja opiskelijoille tutkijoille esimerkkejä toimista, joita voi ja kannattaa tehdä.

Keskustelin pitkään myös dr. Anthony Buckleyn kanssa. Hän on markkinoinnin laitoksen apulaisjohtaja DIT:ssä. Hänen kanssaan keskustelut koskivat pitkälti tutkimusaiheita, joihin olisi olennaista tarttua. Hän näki ongelmaksi sen, että useat, esimerkiksi innovaatiokehitykseen tai yrittäjyyteen liittyvät tutkimukset on tehty isoissa kansantalouksissa kuten Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Saksassa. Näiden tulosten ja havaintojen soveltaminen pieniin kansatalouksiin on ongelmallista. Nämä keskustelut, joihin osallistui myös prof. David Resende Portugalista, johtivat yhteiseen tutkimusrahoitushakuun, jonka teemana nimenomaan on yrittäjyyttä ja innovaatiokehitystä tukevien toimien tutkimus pienissä tai keskisuurissa talouksissa. Tätä kirjoitettaessa on vielä selvää, saako tutkimushanke rahoituksen.

Konferenssissa korostuneita teemoja olivat mm. akateemisen yrittäjyyden tukeminen koulutuksella ja sen sekä muiden tukitoimien kohdentaminen tieteen- tai toimialoittain, akateemisen osaamisen hyödyntäminen yritysyhteistyössä ja yliopistojen innovaatiotoimien sitominen alueelliseen ja kansalliseen innovaatiostrategiaan. Itse esitin tutkimuspaperin, jonka otsikkona oli “From Science to Business: Innovation systems of selected European Universities”.

Konferenssi ja erityisesti keskustelut DIT:n asiantuntijoiden sekä muiden konferenssiosallistujien kanssa antoivat ajatuksia ja ideoita oman työn ja laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Erityisen hyödylliseksi koin keskustelut vähemmistöyrittäjyyden ja toisaalta yrittäjyyden aktivointitoimien viemisestä yliopistoin tutkijoiden ja opiskelijoiden ulkopuolelle. Konferenssin jälkeen yhteistyö prof. Cooneyn ja dr. Buckleyn kanssa on jatkunut EU-rahoitteisessa yliopistokehityshankkeessa.

Petteri Sinervo