King’s College London (KCL) on yksi maailman johtavista monitieteellisistä tutkimusyliopistoista maailmassa. Yliopistossa opetetaan ja tutkitaan monia samoja tieteenaloja (Arts & Humanities, Dental Institute, Law, Life Sciences & Medicine, Natural & Mathematical Sciences, Nursing & Midwifery, Psychiatry, Psychology & Neuroscience, Social Science & Public Policy) kuin Turun yliopistossa. Kauppatieteitä KCLssa ei ole. Opiskelijoita KCL:ssä on n. 10 000 enemmän kuin TY:llä (KCL:ssä 28,900 15/16 lukukaudella). Oma mielenkiintomme kohdistui KCL:n opetusteknologiaan. Jo ennen matkaamme selvitimme, että KCL:ssä on käytössä samoja opetusteknologiajärjestelmiä kuin TY:llä eli Moodle, Echo360, Turntitin sekä Mahara (=TY:llä Kyvyt.fi). Olimme ennen matkaamme löytäneet KCL:n opetusteknologiastrategian kuvauksen ja olimme ilmoittaneet olevamme erityisesti kiinnostuneita tästä strategiasta.
Pääsimme vierailemaan KCL:n opetusteknologiayksikköön (Centre for Technology Enchanted Learning) missä meille esiteltiin opetusteknologiayksikköä, opetusteknologiastrategiaa sekä miten strategiaa toteutetaan käytännössä. Strategia ja yksikön toiminta jakautui viiteen osa-alueeseen: ymmärtäminen (undestanding), käyttäminen (using), luominen (creating), johtaminen (leading) ja kehittäminen (developing).
Ymmärtämisellä tarkoitetaan sitä, että yksikössä halutaan tarkemmin tietää nykytilanne keräämällä, tutkimalla ja arvioimalla opetusteknologian pedagogiikan ja prosessien tarpeita. Välineitä tähän ovat mm. oppimisanalytiikan hyödyntäminen, opiskelijoille ja opettajille järjestettävät kyselyt sekä benchmarkkaus.
Käyttämisellä tarkoitetaan sitä, että opetusteknologiaa levitetään yliopistolla järjestämällä entisestään kehitettyjä opetusteknologiakoulutuksia yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille.
Luomisella tarkoitetaan, että opetusteknologian parhaita käytäntöjä viedään eteenpäin pedagogiikkaa, prosesseja ja sisältöjä kehittämällä. Tässä tehdään yhteistyötä yliopiston opetuksen kehittäjien kanssa. Käytännössä tehdään sekä oppaita ja pohjia opetusteknologioiden käyttöön että digitaalisia opetussisältöjä mm. yliopiston sisäisiä ja ulkoisia MOOCeja, monimuotokursseja sekä käänteisen opetuksen kursseja. Yliopiston sisäisillä Mooceilla tarkoitetaan esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen kursseja joiden kohdeyleisönä on siis kaikki yliopistolaiset. Ulkoisia MOOCeja tehdään FurureLearn palveluun https://www.futurelearn.com/.
Johtamisella tarkoitetaan, että kehitetään uusia standardoitua ja virallistettuja johtamisen rakenteita mm. luomalla opetusteknologian käytön linjauksia ja ohjeita. KCL:ssä on mm. Linjaus luentotaltiointiin <http://www.kcl.ac.uk/governancezone/Assets/Teaching/Lecture-Capture.pdf>, jonka mukaan luentotaltiointia tulisi käyttää aina kun opetusta järjestetään tilassa missä on luentojen taltiointiin tarkoitetut laitteistot ja ohjelmistot. Tällaisia tiloja pitäisi olla kaikkien tilojen joihin mahtuu yli 20 opiskelijaa.
Kehittämisellä tarkoitetaan sitä, että varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin, tehdään pedagogisia innovaatioita sekä kehitetään opetusteknologiaa. Käytännössä kehitetään fyysisiä opetustiloja, tarjotaan stadardoituja opetusteknologiapalveluita, kehitetään verkko-oppimisympäristöjä, tehdään kokeiluja uudella opetusteknologialla (esim. viimeaikoina tutustuttu Microsoftin HoloLens virtuaalitodellisuuslaseihin) sekä osallistutaan yliopiston opiskelijaportaalin kehittämiseen.
Kaiken kaikkiaan strategia vaikutti erittäin monipuoliselta mutta silti yksinkertaiselta ja selkeältä. Todella kekseliäästi se on saatu mahtumaan yhdelle A4 sivulle mahtuvaan kuvaan. Tavallisestihan strategiat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat ovat jopa kymmensivuisia tekstidokumentteja, joista kokonaisuuksien hahmottaminen tai yksityiskohtien löytäminen on hankalaa. KCL:ssä kaikki löytyy yhdestä kuvasta.
KCL:ssä on nyt 8 henkilön kokoinen opetusteknologiayksikkö mutta osittain tämän yksinkertaisuudessaan tehokkaan strategiakuvauksen avulla on saatu vakuutettua yliopiston johto siihen, että tämän alueen kehittäminen on tärkeää ja tavoitteena onkin laajentaa yksikön henkilökuntaa 20:een vuoden loppuun mennessä. Keskitetyn yksikön lisäksi opetusteknologiaihmisiä on myös tiedekunnissa. Suurimmissa on n. 5 ja pienimmissä ehkä 1 henkilö.
Käytännössä strategiaa ei tietenkään voi toteuttaa pelkästään yhdessä yksikössä vaan KCL:ssä on eri osa-alueisiin keskittyneitä asiantuntijatiimejä (SIG, special interest group), jotka koostuvat sekä opetusteknologiayksikön ihmisistä että muun yliopistoyhteisön asiantuntijoista. Stragian eri osa-alueiden toteuttamiseen on koostettu toimenpidelistoja joista on sitten osa päätetty toteuttaa projekteina http://www.kcl.ac.uk/study/learningteaching/ctel/Projects/Current-Projects.aspx.
Kaiken kaikkiaan KCL:n opetusteknologiastrategia ja -yksikkö vaikuttivat erittäin mielenkiintoisilta ja olisi hienoa päästä seuraamaan miten heidän opetusteknologia-asiat edistyvät tällaisen strategian myötä.
KCL:n strategiaa voisi olla hyödyllistä tutkailla Turun yliopistolla nyt kun opetuksen tuen uudelleenorganisoituminen on vielä käynnissä. KCL:n strategia painottuu selvästi opetusteknologiaan mutta sen rakennetta ja osa-alueita voisi hyvin hyödyntää kun pohditaan opetuksen tukea ja kehittämistä laajemminkin.
Lauri Pohjanen ja Mia Stening