Poimintoja jakson 16 demotilaisuudesta
Kesälomista huolimatta digipalvelut on taas saanut edellisen neljännesvuoden aikana aikaan paljon ja hyvää. Syyskuun alussa kokoonnuimme kuulemaan, mitä mikin tiimi olikaan puuhaillut, ja tässä esittelen huippukohdat koko yliopistolle.
Kärkeen kärkihanke! Opiskelijoille suunnattu tekoälykampanja rullaa ja pöhisee, kuohuu ja kiehuu. Digipalvelut osallistui avajaiskarnevaaleihin omalla AI-pöydällä, minkä lisäksi kamppiksesta on tiedotettu Tuudossa, opasnäytöillä, julisteilla, ruokaloiden pöytien mainoskolmioilla sekä salavihkaisilla käsimerkeillä. Lihaa ja verta olevien operaattorien lisäksi menossa mukana häärii ai.utu.fi:n oma maskotti, jolle voi ehdottaa nimeä. Tällä hetkellä identiteettiä tivatessa hän vastaa: ”Olen ai-botti eli aibo. Nimen kanssa ei ole niin tarkkaa, Aimo tai Aino käy, ainakin ensalkuun.”
Yhteiskäyttötilat myllättiin kesän aikana, jotta syksyn riennot eivät törmäisi teknisiin haasteisiin heti kättelyssä. AV-tiimi ja helpdeskin asiakaspalvelu kävivät laitteet läpi, niin inventaariomielessä kuin huollon kannalta. Koneet päivitettiin, tarvittaessa asennettiin, lingottiin, kuivattiin ja mankeloitiin.
Webinaaristudio niin sanotusti sohvasurffaa eli on kahden vakipaikan välissä. Vanhasta tilasta jouduttiin luopumaan eikä uutta ole vielä saatu. Tiedotamme heti, kun asiantilaan tulee parannusta.
Helpdeskiin saa tällä hetkellä parhaiten yhteyttä sähköpostitse (helpdesk@utu.fi) ja puhelimitse (+358 29 450 6000). Vanha chattipalvelu on laskettu lepoon ja uutta viritellään tilalle. Tiedotukset asian tiimoilta tulevat, aikanaan, kahvinpuruissa, tuulen mukana sekä suurin fanfaarein yliopiston virallisessa infokirjeessä.
RT:ssä on nykyään tarjolla kalenterinäkymä, ja seuraavan huoltoikkunan jälkeen selfservice-näkymän Assets-osiosta löytyvät jokaiset assetit. Kyse ei siis ole kahvikuppien alle asetettavista somista posliinilautasista vaan työlaitteista, tahtoo sanoa kännyköistä, pädeista ja tietokoneista. Ehkä tulevaisuudessa mukaan saadaan myös lyijykynät ja hiirimatot, mutta niiden lisääminen ei ole kovinkaan korkealla prioriteetilla.
Muutoinkin laitehallintaa on kehitetty. Vastuulliset tahot voivat tarkastella alaistensa ja kustannuspaikkojensa laitteita ja liittymiä tietovarastoraporttien kautta. Lisää aiheesta voi lukea intrasta.
Kaikille meillehän käy harva se viikko niin, että Utushopia selaillessa tulee pari virheklikkausta ja yhtäkkiä talousvastuulliselle esihenkilölle lähtee hyväksyttäväksi parin miljoonan euron nallekarkkiostos. Vaikka tilauksen hylkäys on vain yhden hiirenliikkeen päässä, on näitä harhalaakeja vähän noloa aina selitellä. Tämän skenaarion torppaamista ajatellen EU:n lainsäädäntöelin loihe luomaan direktiivin, joka velvoittaa ostoportaaleja mahdollistamaan tilauksen peruutuksen ”yhtä helposti kuin tilauskin hoituu”. Ominaisuuden rakentaminen on työn alla.
Prosessiautomaatio saattaa kuulostaa joltain, joka liittyy lähinnä makkaratehtaan liukuhihnaan ja sillä kulkeviin tuotteisiin, mutta sylttytehdas löytyy lähempää. Tarkoitus on helpottaa kaikkea yliopistolla tehtävää rutiininomaista työtä. Ylväs tavoite on, että lähtötiedot naputellaan paikoilleen kerran, ja sen jälkeen jokainen haluttu prosessi pyörähtää käyntiin. Esimerkiksi kun uusi ihminen tulee taloon, tunnus syntyy, oikeudet solahtavat paikoilleen, assetit allokoidaan automaagisesti ja kakkukahvi odottaa ensimmäisenä työpäivänä. Kaikki riippuu vain siitä, kuinka tarkkaan jokainen prosessi pureskellaan läpi.
Prosessiautomaation ensimmäinen testikohde on uuden Teams-tiimin tilaaminen. Aiemmin se on hoitunut Formsin lomakkeen kautta, nyt se siirtyy uuteen systeemiin pilotin pilotiksi, kunhan aika on kypsä. Painotettakoon, että kyse on vain tuotannon testauksesta, oikeiksi piloteiksi lasketaan ne tärkeämmät prosessit, joista on jo ollut puhetta.
Tuotantovaihe hivuttauttuu koko ajan lähemmäs: tuotantoon siirtymiseen tarvittavien ympäristöjen, liitosten, rakenteiden, ohjeistusten, koulutusten ja dokumentaation laatiminen etenee ja tietoturva-auditointi on hankittu. Kunhan auditointi saadaan pulkkaan lokakuun aikana, marraskuussa saattaa jo kuulla alustavaa rummun pärinää ja vuoden loppuun mennessä pitäisi tapahtua.
UTU Excellence aloitti toimintansa kesäkuussa ja digipalvelut marssi rinnalla joka askeleella. Muutto Signumiin, puhelimien ja tietokoneiden siirto organisaatiolta toiselle, lisenssit, käyttäjätunnukset, oikeudet intran päivitykseen, domainit tulille, palvelusopimuksen laadinta. Noin niin kuin esimerkiksi.
Tilapalveluilla on menossa tilojen seurannan pilottihanke Publicumissa. Anturit seuraavat liikennettä sisään ja ulos niin rakennuksessa yleisesti kuin myös tilakohtaisesti. Tällä saadaan kerrytettyä dataa, ja data on aina kovaa valuuttaa, kun pitää tehdä päätöksiä. Pilotin jälkeen harkitaan, laajeneeko järjestelmä muualle yliopiston alueella.
Porissa yliopistokampusta rempataan, minkä myötä IT- ja AV-juttuja uudistetaan mahdollisuuksien mukaan. Jatkossa tarjolla olevat vieraille suunnatut langattomat verkot tulevat Turun yliopiston kautta.
Harvaa meistä tämä koskee, mutta näinä aikoina ei ole täysin mahdotonta päätyä jollekin pakotelistalle. Kannattaa siis punnita tarkkaan, sijoittaako henkilökohtaisen eläkerahastonsa intergalaktista sotateknologiaa kehittäviin yrityksiin vai kestävän kehityksen energiaratkaisuihin. Yliopiston rekryissä tällaiset riippuvuudet pitää selvittää ja se onnistuu helposti pakotetarkastuslomakkeella, joka täytetään ennen kuin työsopimus voidaan allekirjoittaa.
Kasvitieteelliselle puutarhalle haetaan edelleen uutta asiointijärjestelmää, ja sopiva on jopa vihdoin saattanut löytyä. Järjestelmä on suureksi hyödyksi esimerkiksi opastettuja kierroksia järjestettäessä, kun pitää sumplia aikatauluja ja maksuliikennettä. Tai tilata triffidin taimia.
Todo, or not Todo. Käyttäjiltä halutaan kokemuksia ja toiveita tehtävienhallintaan liittyen eli kyselyä pukkaa.
Asiointijärjestelmä Asta on päivitetty. Nyt rehtorin päätökset näkyvät nätisti intrassa, käykääs kurkkaamassa. Ja jos Astaan kaipaa ohjeistusta, ao. Moodle-sivua on päivitelty. ”Onpas täällä paljon tietoa. Ja kaunis fontti.”
Opetussuunnitelmien arkistoinnin valmistelun aloituksen harkinnan pohjustamisen valmistelevia toimenpiteitä on makusteltu kaikessa rauhassa. (Kyseessä ei välttämättä ole asiantuntijoilta peräisin oleva sanasta sanaan -lainaus, mutta merkitys säilyy.)
Tiedonhallintajärjestelmä Arkkiin on saatu käyttöön dataa visualisoiva työkalu. Nyt data voidaan esittää karttakaavioina, mikä on jo suuri parannus pelkän tekstimassan skrollailuun, mutta toivoa sopii, ettei edistys pääty tähän ja tulevaisuudessa kaikki voidaan esittää nelipolvitrokeena kantelemusiikin säestyksellä.
Alkaa näyttää siltä, että ei sellaista seikkaa, ettei sille löytyisi omaa tiedonhallintajärjestelmää. Kumppanuuksienhallintajärjestelmää ollaan viilattu kansanedustajien tietojen tuonnin osalta, ja nyt se osaa lisäksi jutella tapahtumanhallintajärjestelmän kanssa. Virallisten speksien mukaan ne vaihtavat tietoja keskenään, mutta omaa mieltä lämmittää ajatus, että virka-ajan jälkeen ne kokoontuisivat keskustelemaan romantiikan ajan runoudesta teekupposen ääressä.
Työn riskien hallintajärjestelmän uusi IT-vastuuhenkilö on jo perehtynyt tehtäviinsä ja ”lanseeraus etenee”. Järjestelmän vai vastuuhenkilön, tämä jäi kirjaamatta ylös.
Uusi tietoturvajärjestelmä on polkaistu käyttöön ja koeponnistettu. Hyvä on ja toimii!
Monivaiheinen kirjautuminen ulottelee lonkeroitaan aina vain uusiin järjestelmiin. Mitä useampi systeemi on MFA:n takana, sitä paremmassa turvassa me kaikki ja meidän datamme olemme. Jos kummin kloonin kaiman kaveri huhupuheen mukaan ei ole täysin varma, onko hän ottanut MFA:n jo käyttöönsä, onnettomana harhailevan digisielun voi ohjata tämän sivuston pariin: https://sites.utu.fi/mfa/
Tekoälyasetus yliopistolla -ohjeistus on julkaistu intrassa ja kiteyttää digin kannalta olennaisimmat seikat selkeästi. Jos aiheessa on mitään itseään askarruttavaa, täältä löytyy:
Tutkimusaineistoarkiston hankinta etenee suunnitelman mukaan, sopimusneuvottelut ovat käynnissä.
Tallennustilojen hallintatyökalun kohdalla käyttöliittymän kehitystä on jatkettu ja tuotu levyalueiden omistajien tietoja järjestelmään. Tämä on aika massiivinen ponnistus kaiken kaikkiaan, sillä yliopistolla on ollut aikojen saatossa käytössä useampia levysysteemejä, ja nyt kaikki eri paikoissa luuraava tieto ja eri tavoin toimivat viritykset aiotaan saada yhden modernin järjestelmän taakse. Ei enää tuhansien rivien Excel-tiedostoja, ei luolan seiniin kaiverrettuja piktogrammeja.
UTUCRIS:iin (kavereiden kesken Converis eli tutkimustietojärjestelmä) on pitkään kaivattu sitä, että projektien tiedot siirtyisivät Topista sinne, ja nyt odotus on päättynyt. Myös pienempiä säätöjä on tehty, esim. julkaisulistausten yhteydessä näkyy nyt avoin lukko, jos kyse on avoimesti saatavilla olevasta tutkimusartikkelista.
Valmistelussa on, edelleen, mahdollisuus pitää luentosaleissa sähköisiä massatenttejä samaan tapaan kuin nykyään yksittäiset opiskelijat voivat suorittaa tentin EXAM-luokassa. Paperitonta toimistoa povattiin tulevaksi jo vuosikymmeniä sitten, päästäänkö vihdoin paperittomiin tentteihin?
Moodlen ohjeita on paranneltu: https://utuguides.fi/moodle. Oppimisanalytiikan puolella on laadittu raportteja ja seuraavaksi päätetään, millä tavoin niitä parhaiten hyödynnetään. Moodle-ympäristön käytettävyydestä tilattiin ja saatiin arvio. Lopputulema oli, että järjestelmä tukee opettajan työskentelyä hyvin ja tarvittavat ominaisuudet ovat saatavilla. Kunhan opettaja osaa tätä kaikkea käyttää. Itsestään selvästi siis parhaiten pärjää kokemuksella, ja nimenomaan kokemuksen hankkimisen aikana tarvitaan tukea. Alkupään oppimiskäyrä pitää saada matalaksi, mieluiten upotettua maan alle kuin pedagoginen salaoja.
Moodleen kaavaillaan AI-tuutoria. Siltä voisi kysellä mitkä asiat kuuluvat tenttiin, pyytää tarkennuksia kurssin sisällöistä tai saada apuja oppimissuunnitelman laatimiseen. Pitäisikö olla luento, mutta sali on tyhjä? Ei hätää, tuutori kertoo oletko (sinä tai opettaja) vain väärässä paikassa vai sittenkin väärässä ajassa.
Intran Tekoäly yliopistolla -sivustolle on tulossa ohjeistusta mm. aiheista ”Tekoälysovellusten hyödyntäminen opetuksessa” ja ”Agenttien käyttö”. Mainittakoon, että agentit pitää tässä yhteydessä ymmärtää vähemmän James Bond -liitännäisinä, vaikka maailmalta kantautuukin juttuja tekoälyjen hämäristä puuhista. Ollaan myös julkaisemassa opetusta tukemaan agenttiperhe, jonka käyttöön perehdytetään Opetuen webinaarisarjassa. Lisätietoja Petra-henkilöstökoulutuskalenterista ja intranetistä.
Ei siinä kaikki tekoälystä, lähestulkoonkaan. Digipalveluissa on pilotoitu paikallisen tekoälyn käyttöä tietovarantojen käsittelyssä. Sen kun saa kytkettyä omaan wikiin tai arkistomateriaaleihin ilman pelkoa teknologiajättien nuuskinnasta, tulee suurenkin tutkimusaineiston peuhomisesta help… no, verrattain helppoa. Tarkoitus on saada tekoäly pyörimään omassa konesalissa oman palomuurin suojissa, ja nyt ollaan jo testivaiheessa.
Samalla tutkaillaan työkalua tiedostojen massaprosessointiin ja data pseudo- sekä anonymisointiin. Onko tallessa miljoona riviä tekstiä? Ja sieltä halutaan pois kaikki paikannimet Köyliön parkkipaikkojen lempinimistä alkaen? Hoituu. Kunhan nimistö saadaan koostettua tavalla tai toisella. No, totuuden nimissä tosimaailman aineistoja pitää käpistellä aika lailla ennen kuin muoto on sellainen, että tekoäly pystyy sitä pureskelemaan tehokkaasti.
Puhti-suursuperhypertietokoneet matkasivat Kajaanista Turkuun. Veikkaan että ennemmin junalla, polkupyörällä matka olisi ollut turhan pitkä.
Opintosetelin käyttö on alkanut. Tasaraha, sillä opintokolikoita ei ole vielä lanseerattu.
Virta-opintotietopalvelun korvaavan KOTI-palvelun eli korkeakoulujen yhteisen tietoalustaa aletaan ottamaan käyttöön. Yliopiston sisällä projektipäällikkö on valittu.
Tämmöistä tällä kertaa. Seuratkaa blogia jatkossakin, niin tiedätte missä mennään digikartalla*.
*Tekisi mieli viitata tiedon valtatiehen, mutta se taitaa olla ilmaisu, jonka tuoreustakuu päättyi joskus vuosituhannen vaihteen tietämillä. Toisille se edustaisi retro-nolohkoa vintaakia, toisille pölyn peittämää antiikkia tamagotchien aikakaudelta. Että ehkei sittenkään.