Suomen graniiteista ratkaisu teknologiateollisuuden indium-pulaan?

mira-valkama
Mira Valkama

High-tech metalleihin laskettava indium on teollisuudelle hyvin tärkeä raaka-aine. Indiumia tuotetaan enimmäkseen sinkkimalmin sivutuotteena, ja käytetään mm. tietokonemonitoreissa, LCD -puhelimissa, televisioissa, kannettavissa tietokoneissa, aurinkopaneeleissa sekä valo- ja laserdiodeissa. Kiina tuottaa yli puolet kaikesta indiumista, mutta rajoittaa sen vientiä ulkomaille turvatakseen saannin oman maan tuottajille. Tämä asetelma on johtanut siihen, että EU on luokitellut indiumin kriittiseksi raaka-aineeksi, minkä vuoksi myös sen esiintymisen tutkimus on viime vuosina lisääntynyt.

Suomessa on havaittu korkeita indiumpitoisuuksia rapakivigraniittien yhteydessä. Rapakivet ovat Suomen nuorimpia kiviä, jotka eivät ole paineen ja/tai lämpötilan vaihtelun aiheuttamana muuttuneet niin kuin yleisimmät metallipitoiset kivet. Tämän vuoksi hyvin harva malminetsijä eksyy rapakivialueille ja malmigeologinen tutkimus rapakivialueilla on jäänyt hyvin pintapuoleiseksi.

Rapakivialueita on Etelä-Suomessa useita, mutta niistä selkeästi suurin on Viipurin rapakivialue, joka ulottuu Itä-Uudeltamaalta aina Venäjälle saakka. Tämä massiivinen 18000 km3 laajuinen rapakivibatoliitti (= suuri magmakivialue) koostuu useista eri vaiheissa muodostuneista rapakivilajeista. Alueen hallitsevin rapakivilaji on viborgiitti, jonka pyöreät kalimaasälpärakeet ja niitä kehystävät plagioklaasikehät ovat monille tuttuja rakennuskivinä mm. Turun Hamburger Börsin seiniltä.

Loviisan kunnan Sarvilahden alueen viborgiitista on löydetty juonia, joissa perusmetallien lisäksi on erityisen runsaasti indiumia (0.15 %).  Näiden juonten pitoisuus hyvinkin kilpailukykyinen verrattuna Kiinan Yunnan provinssin kaivoksen sinkkimalmista saatavan indiumin pitoisuuteen (0.02-0.16 %). Sarvilahden juonten indium ei kuitenkaan ole sinkkimineraalissa kuten yleensä, vaan se esiintyy omana indiummineraalinaan, roquesiittina (CuInS2). Roquesiitti on harvinainen mineraali, ja tämä olikin ensimmäinen Suomesta raportoitu löydös. Mineraalia on tämän jälkeen löydetty myös kahdelta muulta rapakivialueelta.

Valitettavasti Sarvilahden juonet ovat pieniä, jonka vuoksi indiumin hyödyntäminen niistä on epätaloudellista. Ne kuitenkin ovat tieteellisesti hyvin merkittäviä, sillä ne muodostavat laajan ja ainutlaatuisen kokonaisuuden jota tutkimalla voidaan selvittää miten ja millaisissa olosuhteissa rapakivessä esiintyvä indium syntyy. Tutkimuksen tuloksista pyritään luomaan maailmanlaajuisesti sovellettava malli, jonka avulla voidaan kartoittaa muita potentiaalisia indiumrikkaita rapakivialueita.

 

Mira Valkama
Kirjoittaja on geologian tohtorikoulutettava