Kirjosiepoista apua lapsuuden traumojen vaikutusten ymmärtämiseen

Tiia Kärkkäinen

Lapsuuden traumoista puhutaan paljon. Ihmisillä vakavat tai toistuvat lapsuuden traumat onkin yhdistetty myöhempiin mielenterveysongelmiin ja yleisiin terveysongelmiin, jopa kohonneeseen kuoleman riskiin. Miten jokin pienenä lapsena koettu asia voikin vaikuttaa ihmiseen niin vahvasti monia vuosia myöhemmin?

Olen havainnut asiaan vaikuttavan mahdollisen mekanismin omissa tutkimuksissani kirjosiepoilla. Tutkiessani aivan muita kysymyksiä olen kerännyt kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusaineistoa, joista välittyy sama asia: erittäin varhaisen kehitysajan ympäristö vaikuttaa yksilön telomeereihin.

Continue reading

Työväkivaltaa ei saada hallintaan syyllistämällä    

Johanna Pulkkinen

Väkivalta ja sen uhka ovat valitettavan arkipäiväistä sote-alalla. Kenenkään ei tulisi kuitenkaan joutua työssään väkivallan kohteeksi. Ei, vaikka syy potilaan väkivaltaiseen käytökseen olisi sairaus, terveydentila tai päihteet. Haaste on valtava, sillä viimeaikaiset työelämätutkimustulokset ovat karua luettavaa.

On tuiki tavallista, että työntekijä joutuu haistattelun, huutamisen tai uhkailun kohteeksi.  Valitettavasti aggressiivinen käytös ei jää vain sanalliselle tasolle vaan työntekijät kohtaavat myös esimerkiksi tönimistä, lyömistä, raapimista, kiinni pitämistä, potkimista, tavaroilla heittelyä tai käsien puristamista ja vääntämistä. Tilanteeseen on kuitenkin selvästi herätty. Presidentti Niinistökin ilmaisi huolensa ilmiöstä viime uuden vuoden puheessaan. Käynnissä on useita eri tahojen kanssa yhteistyössä toteutettavia kehittämis- ja tutkimushankkeita aiheen tiimoilta.

Continue reading

Autismin kirjon lasten vanhemmat näkevät mahdollisuuksia sosiaalihuollon digitalisaatiossa

Anne-Marie Tuikka

Julkisten palveluiden digitalisaatio on jatkunut useita vuosikymmeniä, mutta se on edennyt vaihtelevasti eri aloilla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kehitetyt Kanta-palvelut on vaiheittain otettu käyttöön 2010-luvulla ja vuoteen 2017 mennessä elektroniset reseptit saatiin käyttöön kaikkialla Suomessa. Tämän jälkeen potilaille tuli mahdolliseksi lukea terveydenhuollon ammattilaisten heistä tekemät diagnoosit Omakanta-palvelusta.

Kanta-palvelut ovat vähitellen laajentuneet myös sosiaalihuollon palveluihin ja vuodesta 2018 sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto on ollut käytössä osassa kunnista. Väitöskirjatutkimukseni käsittelee sosiaalihuollon palveluiden digitalisoitumista ensisijaisesti kansalaisten näkökulmasta.

Continue reading

Mitä on kielten keskinäinen ymmärrettävyys?

Aleksi PalokangasKielten keskinäisellä ymmärrettävyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kahden eri kielen äidinkieliset puhujat pystyvät ymmärtämään toistensa äidinkieliä niitä opiskelematta ja ilman merkittävää muiden kielten apua.

Tärkeimpiä edellytyksiä keskinäiselle ymmärrettävyydelle ovat kielten sanaston ja kieliopin samankaltaisuus. Yleensä tällaiset kielet ovat myös toistensa sukukieliä, joten suomalainen voi ymmärtää äidinkielensä avulla esimerkiksi viroa. Onhan viro yksi läheisimpiä sukukieliämme.

Ihmetyksekseni saan aina silloin tällöin selittää ihmisille, että viro todella on suomen lähimpiä sukulaisia. Tapaan myös lisätä, että suomi, viro ja muut itämerensuomalaiset kielet ovat olleet ennen nykyisiä muotojaan toistensa murteita. Eikä tuosta maailmanajasta ole edes järin pitkä aika koko ihmiskunnan historiaa ajatellen. Toisaalta moni suomalainen vaikuttaa tuntevan yhteisen taipaleemme virolaisten kanssa. Kun kerron tutkivani kieltemme keskinäistä ymmärrettävyyttä, monet kutsuvat sukulaiskansaamme arvostavaan sävyyn veljeskansaksi.

Continue reading

Tietäminen oli vaikeaa 200 vuotta sitten, mutta mitä tiedämme nykyään?

Mikko Myllyntausta

Mikko Myllyntausta

Tänä päivänä ei voi välttyä kuulemasta vaihtoehtoisista faktoista ja totuuden jälkeisestä ajasta. Siinä missä nykyteknologia mahdollistaa verkostoitumista ja tiedon kulkua monella hyvällä tavalla, liikkuu myös paljon totuudelta ja tiedolta näyttävää informaatiota, jolla ei kuitenkaan ole perustaa todellisuudessa.

Poliittiseen keskusteluunkin on levinnyt virheellisen ja muunnellun informaation levittämistä. Esimerkiksi marraskuussa 2019 uutisoitiin sosiaalisessa mediassa levinneestä muokatusta videosta, joka esittää valheellisen kuvan eduskunnassa käydystä keskustelusta. Aina ei kuitenkaan tarvita huipputeknologiaa siihen, että näennäinen tieto saadaan näyttämään itselle sopivalta. Historia näyttää, että näin on osattu tehdä ennenkin.

Continue reading

Patenttijärjestelmä suojaa pienyrityksiä patenttipeikoilta

Krista Rantasaari

Krista Rantasaari

Start upit ja kasvuyritykset ovat normaalioloissa innovaatiotoiminnan keskiössä ja tuovat kasvua ja uusia työpaikkoja. Uusien kasvuyritysten kautta voidaan myös ratkaista maailmaa kohtaavia haasteita, vaikka ympäristöongelmia – pienet yritykset ovat joustavia ja keskittyvät usein vain yhden epäkohdan ratkaisemiseen. Mutta samalla niiden on vaikea toimia alati monimutkaistuvassa maailmassa ja taistella isoja jättejä vastaan. Pienemmillä yrityksillä on rajalliset taloudelliset resurssit ja oikeudenkäynnin uhka voi pahimmallaan kaataa koko yrityksen.

Pienet kasvuyritykset ovat usein globaaleja toimijoita aivan yrityksen perustamisesta alkaen. Teknologia mahdollistaa uudella tavalla tekijöiden rekrytoimisen rajojen ylitse, ja yrityksen käyttämä teknologia voi olla valtioiden rajat ylittävää. Esimerkiksi informaatioteknologian alalla keksinnöt eivät noudata valtioiden rajoja; yrityksen idea voi toimia usean valtion välillä. Vaikkapa palvelimet, käytetyn teknologian osa-alueet ja markkinat saattavat sijaita lukuisissa maissa.

Continue reading

Yli sadan vuoden takaisen leikkikoulun toiminnasta mallia koulukiusaamisen ehkäisemiseen

Olga Ruoho

Olga Ruoho

Yleisin syy mielenterveysongelmien ilmestymiseen nuorilla on Duodecimin mukaan koulukiusaaminen. Ympäristö, jossa lapset viettävät suuren osan elämästään ja jonka tehtävänä on antaa heille valmiudet selviytyä aikuisiästä, on pahasti vääristynyt. MLL:n kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa opettajista kokee kiusaamiseen puuttumisen vaikeaksi. KiVa Koulu -ohjelman keinoin on pyritty puuttumaan koulukiusaamiseen, mutta vanhempana koen sen enemmän formalistiseksi, ja lisäksi se ei ennaltaehkäise ongelmaa.

Nykykoulussa erilaisuutta ei suvaita, lapsen hätää ei huomioida ja vastuu siirretään suoraan sosiaali- ja terveysviranomaisille. Mielenterveyden erikoissairaanhoito sinetöi loppujen lopuksi lapsen kohtalon laittamalla leiman – diagnoosin, jonka kanssa on erittäin haastavaa päästä elämässä eteenpäin. Kun syntyvyys Suomessa laskee vuosi vuodelta, jokainen lapsi on kullanarvoinen. Siksi asialle täytyy tehdä jotain ja mahdollisimman pian.

Continue reading

Kumman hoitaminen on tärkeämpää: sairauksien vai terveyden?

Säde Stenlund

Säde Stenlund

Istun päivystyksessä. Tällä kertaa en hoida potilaita lääkärinä, vaan odotan vastausta oman jalan kuvauksesta. Eilen kaikki oli kunnossa, mutta hetkessä tilanne voi muuttua. Tuleeko minusta nyt sairas, vajaakuntoinen? Pystynkö jatkamaan normaalia elämää?

Silmänräpäyksessä tapahtunut kaatuminen vei minut terveyden kannalta keskeisten kysymysten äärelle, joita oma tutkimuksenikin on nostanut esille.  Mitä on terveys? Mistä se muodostuu? Mikä on sairauden merkitys?

Continue reading

Sopimuksilla on monia käyttötarkoituksia – ja niillä on merkitystä

Anna Hurmerinta-Haanpää

Anna Hurmerinta-Haanpää

Sopimukset ovat osa jokapäiväistä elämäämme ja yhteiskuntaamme – ne sitovat yhteen yksilöitä, organisaatioita ja jopa valtioita. Koska sopimuksia käyttävät erilaiset toimijat erilaisissa konteksteissa, niillä on useita eri käyttötarkoituksia.

Arkikielessä sopimuksen erilaisilla käyttötarkoituksilla saatetaan ymmärtää tarkoitettavan erilaisia sopimuksia, joista käytetään oikeustieteessä nimitystä sopimustyyppi. Vuokrasopimus, avioehtosopimus, osamaksukauppasopimus tai vaikkapa työsopimus ovat esimerkkejä erilaisista sopimustyypeistä. Akateemisessa sopimustutkimuksessa käyttötarkoituksella (eng. function) viitataan kuitenkin sopimuksen sisäiseen käyttötarkoitukseen eli siihen, mihin jollain tietyllä sopimuksen sisäisellä sopimusehdolla tai ehtokokonaisuudella pyritään.

Continue reading

”Vaikka olen ylipainoinen, olen terve” -ajatusmalli voi olla yksilölle haitallinen

Veerakaisa Koivunen

Kehopositiivisuudesta, eli itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on, on viime aikoina kirjoitettu siinä määrin, ettei siltä ole voinut välttyä. Aihe puhuttaa ja herättää ajatuksia, sillä suuri osa suomalaisista on ylipainoisia.

Hiljattain on kirjoitettu myös siitä, että kehopositiivisuus voi jopa vaikeuttaa painonhallintaa ja lisätä ylipainoa. Tällöin taustalla on usein kehopositiivisuusajattelun väärinymmärtäminen, jolloin aatetta noudatetaan niin, että oman kehon terveys ja hyvinvointi unohdetaan. Usein ylipaino- ja kehopositiivisuuskeskustelussa kuulee argumentin siitä, että myös ylipainoinen voi olla terve. Perusteluna saatetaan käyttää sitä, että verikokeissa ei näy poikkeavaa, arki sujuu ja yksilö kokee subjektiivisen vointinsa hyväksi.

Continue reading

« Older posts

© 2020 Elävää tiedettä

Theme by Anders NorenUp ↑