Kahdenlaista maatalousohjelmaa

Tutkin väitöskirjassani pienviljelystä, sen syntyä, laajentumista ja loppumista. Suomessa ilmestyi 1920-luvulla Pienviljelijäin Liiton Pienviljelijä-lehti. Pienviljelijäin Liitto jatkoi sosialidemokraattistaustaisen Maanvuokraajien Liiton toimintaa.

Lehti julkaisi kirjoituksia pienviljelijäin asioista. Etenkin torpparien lunastusasia oli alkuaikoina kirjoitusten pääaiheena. Vuoden 1921 kevään ja kesän numeroissa lehti käsitteli kahdenlaista maatalousohjelmaa.

Kevään lehden numerossa 9/1921 oli tarkka selvitys aiemmin samana vuonna valmistuneesta sosialidemokraattien maatalousohjelmasta, johon oli pyydetty myös Pienviljelijäin Liiton kanta. Ohjelma jakaantui kahteen osaan, periaatteelliseen osaan ja lähiajan vaatimuksiin.

Periaatteellisen osan lähtökohtana oli yhteiskunnallistaminen: maa kuului yhteiskunnalle, yhteiskunta järjesti suurviljelyn, pienviljelijät viljelivät maataan vuokraoikeudella, keski- ja pienikokoisia viljelmiä hallitsivat viljelijät itse ja yhteiskunta valvoisi yksityisten maanluovutusta ja -vaihtoa sekä maataloustuotteiden myyntiä.

Lähiajan tavoitelista oli pidempi. Siihen liittyi kielto luovuttaa yhteiskunnan maita yksityisille, vapaa kalastus- ja metsästysoikeus, viljelyskelpoinen maa oli otettava yhteiskunnan haltuun, maataloustuotannon kehittäminen, pienviljelystilojen ja pienviljelijäin elinmahdollisuuksien turvaaminen, maataloustyöväen aseman parantaminen, maakeinottelun ja maan arvonnousun verotus, viljelijäin ammattisivistyksen kehittäminen ja viljelysvaltuustojen perustaminen. Valtuustot käsittelisivät maatalouteen liittyviä yhteiskunnallisia toimenpiteitä.

Lehden numerossa 12/1921 esiteltiin porvarien maatalousohjelma. Yllä oleva piirros esittää torppariperheen häätöä Vihdissä. Kesällä 1920 Härkälän alueella Mosholman torpasta häädettiin torppari A. Erikson perheineen kihlakunnanoikeuden päätöksellä. Torpan irtaimisto oli kannettu mäelle ja pehtori oli lukinnut ovet lukoilla ja sulkenut umpeen muutkin reiät. Kustannusten peittämiseksi viranomaiset takavarikoivat perheen lehmän. Torppari Erikson oli tehnyt lunastusvaatimuksen torppaansa vuoden 1919 alkupuolella, mutta lunastuslautakunta ei ollut sitä vielä käsitellyt.

Lehden käsittelemät maatalousohjelmat eroavat toisistaan selkeästi. Asiallisesti esitetyt sosialidemokraattien vaatimukset olivat saaneet rinnalleen kärkevästi ilmaistun porvarillisen vaihtoehdon. Sanoma pienviljelijälle oli, valitse sosialidemokraattinen maatalousohjelma, joka mahdollistaa oman tilan viljelemisen. Porvarillinen vaihtoehto oli häätö tilalta. Lehden lukija sai itse päättää, kumpi vaihtoehto oli sopivampi.

Pentti Strömmer
Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava.