Sisäilman laadun arviointi E. coli-lux -menetelmällä
Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Sisäilmasto-ongelmien usein tärkeimpänä mainittu syy on rakennusvirheistä johtuva kosteusvaurio, jonka seurauksena rakenteeseen syntyy mikrobikasvustoja. Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan arvioiden mukaan sisäilmaongelmien aiheuttamat terveyshaittakustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain jopa 450 miljoonaa euroa.
Toksiinien määrän ja todellisten vaikutusten mittaaminen elinympäristöstämme on ongelmallista. Suurin osa kaupallisesti käytössä olevista määritysmenetelmistä ei pysty tunnistamaan myrkyllisten mikrobikasvustojen läsnäoloa tai laajuutta. Lisäksi monet nyt käytössä olevista laboratoriomenetelmistä ovat hitaita, kalliitta ja sitovat tutkimukseen monesti tarpeen ylläpitää koe-eläintoimintaa.
Tutkimusryhmämme on kehittänyt luotettavan, helppokäyttöisen ja edullisen menetelmän sisäilman kokonaistoksisuuden mittaamiseen ongelmakohteiden huonepölystä. Kokonaistoksisuudella tarkoitetaan kaikkia sisäilmaa vaurioittavia lähteitä, ei pelkästään mikrobiperäistä toksisuutta. Tutkittavat näytteet kerätään laboratoriomme toimittamalla näytteenkeräyskitillä. Käytännössä pölynäytteen keräys tapahtuu pyyhkimällä tutkittavalta pinnalta kuitupuikkoon pieni määrä huonepölyä.
Analyysisysteemissämme koettimena käytetään muuntogeenistä, valoa tuottavaa Escherichia coli (E. coli) bakteeria, jolle olemme antaneet nimen E.coli-lux. Nämä bakteerisolut tuottavat mittalaitteistoilla havaittavaa bioluminesenssia, jonka määrä on suoraan verrannollinen elävien koetinsolujen lukumäärään. Mittauksessa altistamme E. coli-lux koetinsoluja kerätyistä pölynäytteistä tehdyille uutoksille. Tämän jälkeen mittaamme bakteerien tuottamaa valosignaalia, jonka lasku kertoo suoraan näytteen mahdollisesta toksisuudesta koetinbakteeria kohtaan.
Tällä hetkellä ei laajemmassa kaupallisessa käytössä ole yleisesti hyväksyttyä menetelmää tilan kokonaistoksisuuden mittaamiseen. Menetelmämme uutuusarvon luovat uusi näytteenottomenetelmä, tarvittavan näytemäärän pienuus sekä uusi koetinorganismi. Edullisen analyysimenetelmän vuoksi kynnys testauksen tekemiseen madaltuu. Kaikkia sisäilman laatuun liittyviä tekijöitä ei tunneta eikä kaikkia haittoja ole mahdollista mitata. Mittaamisen tarkoituksena onkin mahdollisen haittatekijän löytäminen ja korjaustoimet haitan poistamiseksi.
Eetu Suominen
Kirjoittaja on biokemian tohtorikoulutettava.