Lasten stressinsäätely päivähoidossa

Päivähoito koskettaa suurinta osaa lapsista Suomessa. Alle yksivuotiaat lapset hoidetaan pääsääntöisesti kotona, mutta 3-5-vuotiaista jo enemmistö on hoidossa joko kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa. Lisäksi pieni osa lapsista osallistuu perhepäivähoitoon (THL 2014). Päivähoidon aloitus on suuri muutos lapsen ja koko perheen elämässä ja se voi herättää monenlaisia tunteita niin lapsissa kuin vanhemmissakin. Päivähoito on myös toistuvasti esillä mediassa, missä siihen liittyvät päätökset saavat aikaan keskustelua niin poliittisten päättäjien kuin myös lasten vanhempien ja varhaiskasvatuksen järjestäjien keskuudessa.

Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa päiväkotien toimintaa. Tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Suomessa kaikilla lapsilla on oikeus osallistua vähintään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen myös siinä tapauksessa, että perhe ei tarvitse lapselle päivähoitoa työssäkäynnin vuoksi. Näin pyritään luomaan tasaveroinen kasvuympäristö ja oppimisen edellytykset kaikille lapsille (Stakes 2005).

Samankaltainen ympäristö voi silti kokemuksena olla hyvinkin erilainen eri-ikäisille ja erilaisista lähtökohdista tuleville lapsille. Mielestäni lapsen yksilölliset piirteet tulisi ottaa vielä nykyistäkin paremmin huomioon varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja päivähoidon käytännön työn suunnittelussa. Lapsen temperamentti, sosiaaliset taidot ja varhaiset kokemukset sekä toisaalta varhaiskasvatuksen olosuhteet vaikuttavat oleellisesti siihen, miten lapsi kokee päiväkotiryhmän ja miten hän sopeutuu päivähoidon olosuhteisiin.

Väitöskirjatyöni tavoitteena on tutkia lasten stressinsäätelyä sekä kotona että päivähoidossa. Lisäksi tarkastelen lapsen yksilöllisten piirteiden ja kasvuympäristön yhteyttä stressiherkkyyteen. Stressitasoa tutkitaan syljestä määritettävän kortisolipitoisuuden avulla. Tutkimukseni on osa laajempaa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta, jossa on mukana yli 4 000 perhettä Turusta ja ympäristökunnista. Lapsen kehitystä ja kasvuympäristöä on tutkittu useina eri ajankohtina raskausajasta lähtien. Tutkimuksessa voidaankin huomioida ainutlaatuisella tavalla yksilö- ja perhetason tekijöitä eri tieteenaloja yhdistäen.

Päivähoidon laatua ei ole tutkittu kovinkaan paljoa lasten stressinsäätelyn näkökulmasta. Tutkimuksen aihepiiri on tärkeä ja ajankohtainen, koska oppimisympäristöjä ja varhaiskasvatuksen perusteita ollaan uudistamassa. Tarvitaankin luotettavaa tutkimustietoa siitä, miten päivähoito vaikuttaa temperamentiltaan ja taidoiltaan erilaisten ja eri lähtökohdista tulevien lasten kehitykseen ja hyvinvointiin.

Katja Tervahartiala
tohtorikoulutettava
Turun yliopiston kliininen tohtoriohjelma (TKT)
FinnBrain-tutkimus