E-terveyssovellukset – uhka vai mahdollisuus?

Ella Koivuniemi

Tänä älypuhelinten ja terveysintoilun aikakautena lähes jokainen meistä on joskus käyttänyt sovelluksia, joilla voi seurata omaa aktiivisuustasoa, päivän aikana saatua energiamäärää tai jopa verensokeriarvoja. E-terveyssovellusten on tarkoitus innostaa terveellisempään elämäntapaan tekemällä kuntoilusta tai kaloreiden seuraamisesta viihdettä. Kuntoilusovellus voi innostaa tekemään henkilökohtaisia liikuntaennätyksiä tai ravinnonlaskentaohjelman antaman palautteen avulla tekee mieli syödä entistä terveellisemmin. Onkin herännyt kysymys, että voisiko tämän kaltaista modernia teknologiaa hyödyntää terveyden edistämisessä laajemmin?

Älypuhelinten yleistyttyä on käyty keskustelua niiden passivoivasta vaikutuksesta varsinkin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Erilaisten pelien ja sovellusten parissa tuleekin huomaamatta kulutettua suunniteltua enemmän aikaa: sovellukset koukuttavat ja koko päivä voi helposti kulua niiden kimpussa. Sovellukset siis todella voivat passivoida käyttäjiänsä! Mutta entä jos sovelluksen tarkoitus olisikin kannustaa käyttäjäänsä liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin? Tällöin hyödyt olisivat suuremmat kuin haitat. Esimerkiksi Pokemon Go – pelin ympärillä pyörinyt suuri hypetys vaikutti alkuun huvittavalta. Lopulta jopa minun oli pakko myöntää, että pelistä on hyötyä: se sai myös aiemmin kaikenlaista urheilua välttäneet, riskiryhmään kuuluvat nuoret liikkumaan ainutlaatuisella tavalla.

E-terveyssovellusten eli terveyttä edistävien sovellusten käytöstä saatavia hyötyjä onkin ryhdytty tutkimaan yhä enemmän. Sovellusten käyttöä on sovellettu riskiryhmiin kuuluvien, esimerkiksi ylipainoisten, ihmisten terveellisten elämäntapojen tukemisessa. Koska raskaana olevien naisten elämäntavoilla on merkittäviä terveysvaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, on raskaudenaikaisia terveyssovelluspohjaisia tutkimuksia alettu tehdä yhä enenevässä määrin. Ylipainoisilla raskaana olevilla naisilla on suurentunut riski sairastua esimerkiksi raskausajan diabetekseen, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset sekä äidin että lapsen terveydelle. Alustavien tutkimusten mukaan E-terveyssovellusten käytön myötä raskaana olevien naisten elämäntapojen on huomattu muuttuvan terveellisimmiksi, raskaudenaikaisen painonnousun pysyvän suositelluissa rajoissa ja esimerkiksi ravitsemustietämyksen kasvavan.

Lisäksi tuen merkitystä on korostettu: elintavat ovat muuttuneet varmemmin, kun pariskunta on yhdessä osallistunut elämäntapamuutokseen. Ympäristön tuella on suuri merkitys terveellisten elintapojen ylläpitämisessä varsinkin raskauden aikana, kun mielialat heilahtelevat ja erilaiset mielihalut valtaavat mielen. Tuki voi kuitenkin olla vähäistä ja kun terveydenhuollon kuluja jatkuvasti supistetaan, jää osa apua tarvitsevista auttamatta jalkoihin. Terveyttä edistävät sovellukset voivatkin tarjota modernin ja vaivattoman ratkaisun raskaudenaikaisten terveellisten elintapojen tehokkaampaan omaksumiseen ja tukemiseen, mutta lisää tutkimustietoa niiden eduista tarvitaan.

Ella Koivuniemi
Kirjoittaja on fysiologian tohtorikoulutettava.