Jorma Johteinen – aatteen mies loppuun saakka

Jorma Johteinen pidätettiin maaliskuun 29. päivänä 1944. Muuan nainen soitti valtiolliseen poliisiin ja ilmoitti erään rouvan luona asustavan hämäräperäisen miehen. Päämajan valvontaosasto haki Jorma Johteisen ja hänet vietiin Turkuun kuulustetavaksi. Sotilasvirkamiehen mukaan Johteinen löydettiin sellistään jalkarätteihin hirttäytyneenä, mutta hän saattoi tehdä myös itsemurhan huomattuaan, että ei kestä enää kuulustelua. Myös voi epäillä, että Johteinen kuoli kuulusteluissa saamiinsa vammoihinsa. Jorma Johteisen tarina on uskosta omaan aatteeseen Suomessa, jossa kommunismi oli kielletty ideologia.

Jorma Mooses Johteinen (synt. 26.11.1913) oli työläisperheen kasvatti, isä Mooses Johteinen oli puistotyöntekijä ja äiti Elsa Maria os. Selin. Jormalla oli sisar ja veli. Veli Einar oli naimisissa Tyyni Peltosen kanssa, jonka sisar Betty oli jo nuoruudessaan vakaumuksellinen kommunisti. Työläisperheen kasvattina hän ei valinnut poliittiseksi aatteekseen sosialidemokratiaa, vaan kommunismin saatuaan vaikutteita Betty Peltoselta. Jorma Johteisen poliittinen ura alkoi kirjoittautumalla jäseneksi Suomen järjestönuorten liiton Tampereen osastoon. Hän oli tuolloin 17-vuotias.

SKP:n toiminta oli koko 1930-luvun lamaannuksissa. Syinä olivat ensinnäkin puolueen laittomuus Suomessa ja laaditut ns. lapualaislait 1930, jotka kielsivät kommunisteilta julkisen toiminnan. Jorma Johteinen aloitti oman illegaalisen toimintansa 1930-luvun alussa. Hän osallistui Suomen Kommunistisen Nuorten Liiton (SKNL) toimintaan sen lopettamiseen asti vuoteen 1936.

Esimerkkinä voi mainita Tampereella pidetyn kokouksen 16.11.1931. Kokouksessa käsiteltiin ”pakin” (piirikomitea) jäsenasioita, jossa valittiin solusta n:o 2 jäseneksi Jorma Johteinen. Jorman elämän täytti illegaalinen toiminta, johon nuorukainen heittäytyi kaikella tarmollaan. Vuonna 1932 Tampereella vietettiin ns. Punaista päivää, jonka iskuryhmään oli värvätty Jorma ja hänen veljensä Eino. Iskuryhmän tarkoituksena oli aikaansaada epäjärjestystä.

Jorma Johteisen poliittinen ura jatkui vuoden 1936 jälkeen erilaisissa sosialidemokraattisissa järjestöissä, joihin hän SKP:n taktiikan mukaan pyrki. Tämä onnistui häneltä. Jorma Johteinen julkinen toiminta sai vauhtia, kun SNS-1:den alaosasto perustettiin Tampereelle kesällä 1940. Alaosasto arvosteli kitkerästi Suomen hallitusta ja Jorma Johteinen sai syytteen hallituksen halventamisesta: tuomio oli 3 kk vankeutta. Johteinen laitettiin turvasäilöön 19.8. 1940.

Turvasäilöläisten määrä vuoden 1941 puolella nousi 289 mieheen. Tästä joukosta ja 400 kriminaalista muodostettiin Osasto Pärmi. Ensimmäisen tilaisuuden tullen 53 miestä loikkasi Puna-armeijan puolelle, näiden joukossa Jorma Johteinen. Hänen kujanjuoksunsa kulki kohti päätepistettä. Hänet pudotettiin 14.5.1943 Helsingin lähelle missä hänet sitten pidätettiin maaliskuussa 1944. Jorma Johteinen ei kuulunut suomalaisten kommunistien hierarkiassa eliittiin, vaan oli hieman enemmän kuin rivimies ja näin oli korvattavissa.

Kai Korhonen
Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava.