Greippi – ystävä vai vihollinen?

Ihmisiä kehotetaan syömään hedelmiä, koska se on terveellistä. Mutta näin ei välttämättä aina ole. Melkein jo 30 vuotta on kulunut siitä havainnosta, että varsinkin greipillä, sekä hedelmänä että mehuna on haitallisia vaikutuksia lääkeaineiden imeytymiseen ja vaikutukseen elimistössä. Kirjallisuudesta ja lääkevalmisteiden käyttö- ja turvallisuusohjeista löytyy ainakin 85 lääkevalmistetta, joiden kanssa greippihedelmää tai -mehua ei saa nauttia.  Varoitukset on syytä ottaa vakavasti.

Greippimehu estää CYP3A4-entsyymin toimintaa ja tällä mekanismilla nostaa metaboloituvien lääkkeiden pitoisuuksia. Varovaisuus kannattaa muistaa, kun kyseessä on kapean terapeuttisen alueen lääkeaine (lääkkeen veripitoisuus pitää pysyä kapealla alueella) ja/tai hauras potilas. Yhteisvaikutuksista kirjallisuudessa tunnetaan ainakin munuais- ja hengitysteiden vauriot, hengitysvaikeudet, sisäinen verenvuoto ja sydämen rytmihäiriöt. Nämä rytmihäiriöt voivat pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan.

Kaikki nämä asiat tulee myös ottaa huomioon lääketutkimusten suunnittelussa. Lääketutkimus koostuu muutamasta vaiheesta ja yksi niistä on lääketutkimus terveillä vapaaehtoisilla. Koehenkilöille kerrotaan tutkimuksen taustasta ja tarkoituksesta, sekä selitetään sen kulku.

Koehenkilö suostuu noudattamaan ohjeita, joihin lääketutkimuksissa kuuluu myös se, että tutkimuspäivinä ei saa nauttia mm. greippimehua tai muita greippituotteita. Tämä herättää usein hämmennystä, sillä yleensä kaikki ymmärtävät, ettei alkoholia tai muita huumaavia aineita tule nauttia, tai edes kahvia. Sen sijaan on vaikea käsittää, että greippimehun juominenkin on kiellettyä. Jos halutaan olla oikein pedantteja, greippimehua ja muita greippituotteita pitäisi välttää ainakin kolme vuorokautta ennen varsinaista tutkimuspäivää. Syynä on se, että jo yksi lasillinen greippimehua lamauttaa suoliston CYP3A4-entsyymin toiminnan, joka palaa ennalleen vasta, kun elimistö on tuottanut uutta entsyymiä. Tämä voi viedä jopa useamman vuorokauden.

Euroopassa suuri osa lääketeollisuuden investoinneista – noin 30 miljardia euroa – menee lääkkeiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vain Suomessa tehdään satoja eri lääketutkimuksia vuosittain. Lääke saa myyntiluvan vasta, kun lääkeyritys osoittaa sen tehokkaaksi, laadukkaaksi ja turvalliseksi käyttäjille. Useiden lääkkeiden tarkoissa käyttöohjeissa varoitetaan yhteisvaikutuksista, joihin kuuluu myös yhteysvaikutukset eri ruoka-aineisiin. Joten jos aioitte osallistua lääketutkimukseen, miettikää ruokakaupassa tarkasti, mitä laitatte ostoskoriin.

Martina Havrdová
Kirjoittaja on lääketieteellisen tohtorikoulutettava.