Tutkimus yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä
Liian vähäinen yhteiskuntaan osallistuminen on paitsi yleensä kansalaisten myös yhteiskuntatieteilijöiden synti. Yhteiskuntatieteellisessä ja muussa ajankohtaisessa keskustelussa on harmiteltu, että taloustiede ja sen mekanistinen ihmiskuva ovat päässeet liikaa hallitsemaan esimerkiksi köyhyyteen liittyvää sosiologista kiinnostusta. Joistain vaikuttamispyrkimyksistä huolimatta tutkimus suuntautuu liikaa vain toisille yhteiskuntatieteilijöille, eikä näy riittävästi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja nykypolitiikassa.
Kansalaisaktivistina olen huomannut, että monet ihmiset eivät ylipäätään tiedosta, mitä kaikkea demokratia tarkoittaa. He eivät myöskään tunne käytettävissään olevia vaikuttamisen keinoja vaan odottavat, että joku muu vaikuttaa ja tekee heidän puolestaan - siitäkin huolimatta, että olisivat hyvin tyytymättömiä suuntaan, johon yhteiskuntaa ollaan viemässä.
Suomen tilanne vastaa nyt sitä, mistä ekonomisti Arthur Okun on varoittanut Yhdysvaltojen kohdalla. Talouden valta on päässyt hallitsemaan politiikkaa, mikä johtaa muun muassa siihen, että köyhyys jälleen vakiintuu osaksi yhteiskuntaa.
Köyhyys ei kuitenkaan ole yhteiskunnan pakollinen ja luonnollinen osa. Sen poistamiseen voi ja pitää pyrkiä. Eriarvoisuutta tulee aina olemaan jossain määrin, mutta köyhyyttä ei tarvitse hyväksyä.
Olen aloittanut aktivistitutkimuksen, jonka avulla pidän muiden kansalaistoimijoiden kanssa esillä yhteiskunnallisesti merkittävää köyhyysongelmaa ja herättelen ihmisten kriittistä tietoisuutta aiheesta. Tutkin köyhyyteen liittyviä tunteita ja kokemuksia köyhyyttä kokeneiden itsensä kanssa.
Oikeudenmukaisemman maailman tavoittelu yhdessä köyhyyttä kokeneiden kanssa on tärkeää, koska yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen näyttäisi Suomessa olevan paljolti sidoksissa koulutukseen ja korkeaan sosioekonomiseen asemaan. Tavoitteeni on kääntää ihmisiä takaisin demokratian puoleen ja nostaa tutkimuksen myötä köyhyyttä kokeneiden omaa ääntä kuuluviin. Pyrin tutkimuksellani olemaan tietoisesti osa sitä virtaa, joka lopulta saisi kohennettua heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.
Eeva-Maria Grekula
Kirjoittaja on sosiologian tohtorikoulutettava.
Kuva: Anna-Maija Aalto