”Vaikka olen ylipainoinen, olen terve” -ajatusmalli voi olla yksilölle haitallinen

Kehopositiivisuudesta, eli itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on, on viime aikoina kirjoitettu siinä määrin, ettei siltä ole voinut välttyä. Aihe puhuttaa ja herättää ajatuksia, sillä suuri osa suomalaisista on ylipainoisia.

Hiljattain on kirjoitettu myös siitä, että kehopositiivisuus voi jopa vaikeuttaa painonhallintaa ja lisätä ylipainoa. Tällöin taustalla on usein kehopositiivisuusajattelun väärinymmärtäminen, jolloin aatetta noudatetaan niin, että oman kehon terveys ja hyvinvointi unohdetaan. Usein ylipaino- ja kehopositiivisuuskeskustelussa kuulee argumentin siitä, että myös ylipainoinen voi olla terve. Perusteluna saatetaan käyttää sitä, että verikokeissa ei näy poikkeavaa, arki sujuu ja yksilö kokee subjektiivisen vointinsa hyväksi.

Tämä ajatusmalli on väärä, ja se voi pahimmassa tapauksessa olla yksilölle hyvin haitallinen. Osa sairausprosesseista kehittyy ajan saatossa, esimerkiksi valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi, jossa valtimoiden läpimitta kapenee huonon kolesterolin ja tulehdussolujen kertyessä ja vaurioittaessa valtimoiden seinämää. Ahtautuneet valtimot heikentävät verenkiertoa ja altistavat monille tutuille suomalaisille kansantaudeille. Kovettumisen seurauksena voi kehittyä esimerkiksi sepelvaltimotauti, muistisairaus, näköongelmia ja erektiohäiriöitä, eli siis sairauksia, jotka vaikuttavat heikentävästi yksilön jokapäiväiseen elämään.

Perifeerinen valtimotauti on sairaus, joka ahtauttaa elimistön ääreisosien valtimoita, ja se on muihin valtimokovettumataudin muotoihin verrattuna selvästi huonommin tunnettu. Suuri osa potilaista on oireettomia tai vähäoireisia, jolloin valtimoiden ahtautumisesta seuraava oireilu voi tulla esiin kävelyvaikeutena. Pahimmassa tapauksessa perifeerinen valtimotauti voi johtaa kipuihin, raajojen amputaatioon ja vaikeaan invalidisoitumiseen. Tällä hetkellä perifeerisen valtimotaudin riskitekijöiksi on kiistattomasti todettu tupakointi, diabetes ja ikääntyminen, mutta myös korkealla kolesterolilla ja kohonneella verenpaineella saattaa olla osuutta taudin kehittymiseen. Tutkimuksissa perifeeristä valtimotautia sairastavilla ylipaino on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfarkti ja amputaatiolle altistava alaraajan kriittinen hapenpuute. Perifeerisen valtimotaudin kehittymiseen, sen riskitekijöihin, lääkehoitoon ja verisuonikirurgisiin hoitoihin liittyvää tutkimusta kaivataan kiihkeästi, jotta potilaiden hoito voidaan optimoida ja kansallisia hoitosuosituksia kehittää.

Vaikka perifeerisen valtimotaudin taustalla olevat riskitekijät eivät ole täysin tiedossa, voi terveellisillä elämäntavoilla vaikuttaa valtimoiden ahtautumiseen ja näin mahdollisesti pienentää sairastumisriskiään valtimokovettumatauteihin. Normaalipainoon pyrkiminen on tärkeää, mutta terveyshyötyjä saa jo muutaman kilon painonlaskusta. Terveellisen ruokavalion osalta suurta muutosta saa jo aikaan sillä, että vaihtaa voin margariiniin ja maidon rasvattomaan ja suosii ruokavaliossaan pehmeitä rasvoja. Kasvisten, marjojen ja hedelmien syönnin suhteen kannattaa pyrkiä ravitsemussuositusten mukaiseen puoleen kiloon päivässä.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, mutta ei missään nimessä helppoa: jos päivittäisen askin pystyy vähentämään puoleen, tuo jo se terveyshyötyjä. Arkiliikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen virkistää niin kehoa kuin mieltä. Jo pienillä muutoksilla terveyskäyttäytymisessä on mahdollista saada aikaan merkittävää muutosta, etenkin kun pieniä tekoja tekee terveyden jokaisella osa-alueella.

Vaikka kehopositiivisuus on aatteena tärkeä etenkin yksilön psyykkistä hyvinvointia ajatellen, ei sen toteuttaminen saa tapahtua fyysisen terveyden kustannuksella. On totta, että jokainen keho on kaunis ja ansaitsee asiallista kohtelua vaa’an lukemasta huolimatta, mutta se ei tarkoita, että omaa terveyttä ja hyvinvointia tulisi laiminlyödä. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja matkalla kohti parempaa minää. Itsensä ruoskimisen sijasta on tärkeää keskittää energia eteenpäin menemiseen.

Veerakaisa Koivunen

Kirjoittaja on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan perifeeristä valtimotautia, sen verisuonikirurgista hoitoa ja sairaudelle altistavia riskitekijöitä.

Lähteet:

1. Kauppila E. (16.10.2019). ”Puhe kehopositiivisuudesta lihottaa minut pysyvästi”, kirjoitti HS:n lukija – Asiantuntijoiden mukaan taustalla voi olla myös yleinen väärinymmärrys [kolumni]. Haettu osoitteesta https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006274924.html.
2. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 26.12.2019)
3. Cronin O, Morris DR, Walker PJ, Golledge J. (2013). The association of obesity with cardiovascular events in patients with peripheral artery disease, 228, 316-323. doi: 10.1016/j.atherosclerosis.2013.03.002