Päivä tutkimukseni pyörteissä
Halusin päästä avaamaan teille ovet kliinisen tutkijaohjelman tohtorikoulutettavan tavallisen tutkimuspäivän sisältöön. Tutkimuksen ohella teen siis kliinistä työtä, joka rajoittaa merkittävästi tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaani. Teen tutkimusta pääsääntöisesti ”vapaa-ajallani”, eli iltaisin ja viikonloppuisin, mutta onneksi välillä on myös pidempiä, viikon tai useamman mittaisia tutkimusvapaita, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen kokopäiväisesti. Tässä on tiivistetysti esitettynä kuvaus yhdestä tutkimusvapaapäivästäni.
Kello 6.25 oma ihana, heleä ääninen herätyskelloni ilmoittaa omasta huoneestaan, että nyt on aika herätä. Kello 8 mennessä mieheni ja lapseni ovat lähteneet ulos ovesta ja tutkimuspäiväni kotitoimistolla voi alkaa.
Sanottakoon, että olemme jo tovin yrittäneet saada juttuamme naisten virtsankarkailun operatiivisen hoidon pitkäaikaisvaikutuksista julkaistua. Nyt olen saanut kommentteja ja parannusehdotuksia jälleen yhdestä lehdestä, joista olen myös keskustellut väitöskirjaohjaajani kanssa. Katson sähköpostista ohjaajani viimeiset kommentit juttumme muokkausta varten. Teen ohjaajani ehdottamat, sekä lehden vaatimat muutokset ja submittoin jutun eteenpäin, sormet ristiin ja peukut pystyyn, että juttumme menisi vihdoin läpi!
Hupsheijaa, siinä se aamupäivä vierähti nopeasti ja havahdun, että vatsani kurnii, kello on 12.45 ja on aika pitää lounastauko. Lounastauko hieman venähtää, sillä syödessäni luen samalla ohjaajani lähettämää ajankohtaista artikkelia, joka sivuaa tutkimusaihettamme. Kyseisessä jutussa pohditaan, miten hyvin ponnistusvirtsankarkailua hoitava nauhaleikkaus sopii tehtäväksi päiväkirurgisena toimenpiteenä. Hassua sinällään, sillä TYKS naistenklinikalla toimenpide tehdään nykyään jo polikliinisena. Nauhaleikkauksessa asetetaan ohut nauha virtsaputken alle, jonka tarkoituksena on tukea virtsaputken keskiosaa ja estää ponnistustilanteisiin liittyvää virtsankarkailua. TYKS:ssa potilas tulee poliklinikalle toimenpidettä varten, kun toimenpide on tehty ja virtsaaminen lähtee sujumaan, potilas pääsee välittömästi kotiutumaan. Nopeimmillaan potilas on valmis kotiutumaan noin 3–4 tunnissa siitä, kun hän on saapunut sairaalaan!
Kellon ollessa 14.15 jatkan tutkimussuunnitelman tekoa seuraavaa juttuamme varten. Tutkimussuunnitelma olisi saatava lähipäivinä valmiiksi, jotta voin käyttää sitä sitten samalla anoessani haettavaksi tullutta tutkimusaiheellemme sopivaa apurahaa. Teen kirjallisuuskatsausta varten hakuja tiedostoista ja selailen, onko tutkimusaiheestamme tullut uusia ajankohtaisia artikkeleita, joita voisin käyttää suunnitelmassani.
Hieman nihkeän oloisesti saan kirjallisuuskatsausta vietyä vähän eteenpäin, mutta kellon ollessa 16 kuulen rapustamme iloista höpinää ja pian ovesta tuleekin sisään hyväntuulinen parivaljakko. Tietokone saa mennä kiinni loppuillaksi ja kirjallisuuskatsaus odottaa valmistumistaan seuraavaan päivään.
Aino Warro
Kirjoittaja on naistentautien ja synnytysten erikoistuva lääkäri TYKSin naistenklinikalla sekä kliinisen tohtoriohjelman tohtorikoulutettava. Väitöskirjan tutkimusaiheena on ”Virtsankarkailun leikkaushoito nauhaleikkauksella ja hoidon pitkäaikaisseuranta”. Kirjoittaja on myös ihanan 1,5- vuotiaan pienen ja vauhdikkaan pojan äiti.