Maapallo, jonka päällä kasvomaski

Erikoissairaanhoito voisi parantaa niin ympäristöä kuin ihmisiäkin

Larissa Niemi

Jos kertakäyttökulttuuri on jo aiemmin kirpaissut ympäristötietoista terveydenhuollon henkilökuntaa, ei nykytilanne ole tuonut siihen lainkaan helpotusta. Päinvastoin erikoissairaanhoidon ympäristökeskustelu tiivistyykin ennen kaikkea jätteisiin ja erilaisten jakeiden kierrätykseen. Tämä kertoo paitsi terveydenhuoltosektorin valtavasta jätekuormasta, myös ympäristöajattelun suppeudesta.

Joissakin sairaanhoitopiireissä ympäristölle ei suoda minkäänlaista sijaa keskustelussa tai päätöksenteossa, mutta onneksi muutama sairaanhoitopiiri yrittää hyvinkin aktiivisesti kohentaa sektorin ympäristösuoriutumista. Väliinputoajia on paljon. Kaikkiaan erikoissairaanhoidon ympäristöasioissa on vielä runsaasti parantamisen varaa.

Sairaanhoitopiireissä henkilökunta on enenevässä määrin kiinnostunut ympäristöasioista ja aloitteellista etenkin kierrätyksen tehostamisen suhteen. Moni kokee arvoristiriitaa siitä, että työpaikalla omat toimintamahdollisuudet ympäristöasioissa ovat rajallisemmat kuin kotona. Harvalla sairaanhoitopiirillä edes on käytössä toimivaa prosessia henkilökunnan aloitteiden keräämiseksi. Tämä supistaa henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisesti myös työmotivaatiota. Henkilökunta on erikoissairaanhoidolle korvaamaton sidosryhmä, jonka työhyvinvointiin ja vastuuttamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Ympäristön huomioinnin ei kuuluisi olla muun toiminnan päälle liimattua puuhastelua tai yksittäisiä jäteohjeita, vaan ylimmän johdon kaikkeen toimintaan integroima liiketoimintamalli. Vain tällöin terveydenhuollon organisaatioissa voidaan tehokkaasti vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kaikki lähtee siis organisaation määrittämistä arvoista ja ympäristöpolitiikasta, joiden tulisi saavuttaa ymmärrettävästi jokainen organisaation toimija.

Sektorin sisäisellä yhteistyöllä voidaan auttaa koko sektoria eteenpäin ympäristövastuullisuuden parantamisessa. Ympäristövastuullisuus edistää muun muassa ympäristöterveyttä, varautumista, taloudellisuutta ja alan houkuttelevuutta potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Kyse ei ole enää siitä, ettei ympäristöasioita olisi varaa hoitaa vaan niitä ei ole varaa olla hoitamatta.

Larissa Niemi

Kirjoittaja on tohtorikoulutettavana Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa ja on ammatiltaan myös kätilö. Kirjoittaja tutkii väitöskirjassaan julkisen erikoissairaanhoidon ympäristöllisen kestävyyden edistämistä ja edistäjiä. Tämän blogitekstin tiedot perustuvat tutkimuksen yhteydessä tehtyyn 16 haastatteluun eri sairaanhoitopiireissä.