Virtsarakkosyövän muuttuva diagnostiikka ja hoito

Virtsarakkosyöpä on maailmanlaajuisesti kymmeneksi yleisin syöpä ja miesten kuudenneksi yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa diagnosoidaan noin 1 200 virtsarakkosyöpää, näistä noin kolmasosa on huonosti erilaistuneita invasiivisia syöpäkasvaimia, eli ne kasvavat virtsarakon lihasseinämään tai sen läpi. Lihasinvasiivisiin kasvaimiin liittyy merkittävää kuolleisuutta. Tupakointi ja lantion alueelle aiemmin annettu sädehoito ovat merkittävimmät riskitekijät virtsarakkosyövälle.

Näkyvä verivirtsaisuus on yleisin virtsarakkosyövän oire ja käynnistää tutkimukset. Tutkimuksiin kuuluu virtsarakon tähystys ja vatsan alueen kuvantaminen. Kuvantamistutkimuksilla arvioidaan ylävirtsateiden kasvaintilanne, kasvaimen mahdollinen invaasio rakon seinämään tai sen läpi sekä kaukolevinneisyys imusolmukkeisiin tai muihin elimiin. Kuvantamistutkimuksina tehdään vatsan alueen tietokonekuvaus, nykyisin myös magneettitutkimusta on tehty ja sitä pidetäänkin tarkempana tutkimuksena.

Kasvaimen löytyessä se höylätään virtsarakosta virtsaputken kautta. Pinnallinen virtsarakkosyöpä voidaan hoitaa täysin virtsaputken kautta höyläämällä. Lihasinvasiivisen virtsarakkosyövän hoidon kulmakivi on radikaalikystektomia (RC) eli virtsarakon sekä lantion imusolmukkeiden poisto. RC on haastava toimenpide ja siihen liittyy merkittävää kuolleisuutta. RC:n 5-v. elossaoloennuste on vain n. 50 %. Hoitotuloksia parantamaan suositellaan solunsalpaajahoitoja ennen leikkausta.

Osa syövistä reagoi todella hyvin solunsalpaajahoidoille, osa ei lainkaan ja niiden antaminen aiheuttaa turhaa viivettä leikkaushoitoon. Hoidon suunnittelun suurimpia haasteitakin ovatkin epätarkka levinneisyyden ja invaasion arvioiminen kuvantamistutkimuksissa sekä solunsalpaajille herkkien kasvainten havaitseminen.

Tutkimuksessamme tarkastelemme tähystyksessä nähtyjen virtsarakkokasvainten magneettikuvantamista. Tarkoitus on vertailla radiologien yksimielisyyttä kuvantamislöydöksistä ja vertailla eri kuvantamis- ja raportointimenetelmiä. Lisäksi arvioimme hoidon tuloksia Suomessa ja solunsalpaajanhoitojen vaikutusta kuolleisuuteen. Hoidon tuloksia varten keräämme kliinistä tietoa Suomessa vuosina 2004–2017 leikatuista potilaista. Yhdistämällä tiedot syöpärekisteriin voidaan tutkia kuolleisuuslukuja. Potilaita rekisterissä on tällä hetkellä noin 2000 eli kyseessä on varsin kattava aineisto.

Solunsalpaajahoitovasteen arviointia varten keräämme kliinistä tietoa RC – potilaista yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa yhteiseen NorCys-virtsarakkosyöpätietokantaan. Riittävän potilasmäärän saavuttamiseksi tutkimukseen osallistuu kaikki Suomen ja Pohjoismaiden sairaalat, joissa hoidetaan lihasinvasiivista virtsarakkosyöpää. Tietokannasta tulee Euroopan kattavin.

Tutkimus on osa urologisten potilaiden hoidon kehittämistä. Arvioimme tehokkainta tapaa virtsarakkosyöpäpotilaiden kuvantamiselle ja parannamme leikkausta edeltävää diagnostiikkaa. Paremmalla hoitovasteen arvioinnilla leikkaustulokset paranevat. Tulosten perusteella voidaan myös arvioida RC-leikkaushoidon tuloksia Suomessa ja vertailla tätä muihin Euroopan maihin.

Ilkka Nikulainen

Kirjoittaja on urologiaan erikoistuva lääkäri ja tohtorikoulutettava.

Lähteet: The Finnish Cancer Registry (www.syoparekisteri.fi), EAU Guidelines (https://uroweb.org/guidelines/)