Ajoterveyttä kannattaa hoitaa keski-iässä
Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, kuinka kauan itse haluaisit ajaa autoa? Entä jos menettäisit nyt ajokorttisi äkillisen sairauden myötä? Muuttuisiko arjen elämä hankalaksi, vai oletko jo varautunut selviämään ilman autoa? Keski-iässä kehittyvät ne sairaudet, jotka johtavat myös ajouran kuin työuran lyhentymiseen.
Tutkimustyössäni lääkäriaineiston mukaan työikäiset kuljettajat eivät juuri ole huolissaan omasta ajoterveydestään, mutta lääkärit toivoisivat, että he olisivat. Lääkärit kyselevät ajamisesta vaihtelevasti, erikoissairaanhoidossa enemmän.
EU:n ajokorttidirektiivi määrittää nykyisin suomalaisten ajokorttien minimiterveysvaatimukset sekä henkilö- (R1), että raskaan liikenteen ajokortteihin (R2). Lisäksi Suomessa on kansalliset ohjeet lääkäreille monen eri sairauden osalta. Näitä eivät kuljettajat tunne ja tiedä.
Ryhmän 1 ja 2 ryhmän terveysvaatimukset eroavat toisistaan ja R2 ryhmässä ne ovat ymmärrettävästi tiukemmat.
Ajokortti on aina määräaikainen ja voimassaolon aikana vaadittavat terveysvaatimukset tulee täyttyä. Mikäli sairastuu ajokykyä alentavasti, lääkäri voi kehottaa olemaan ajamatta määräaikaisesti. Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille kuljettajasta, jonka ajoterveyskriteerit eivät riitä sairauksissa, jotka kestävät yli 6 kuukautta. Tutkimukseni mukaan lääkärit eivät mielellään haluaisi poliisi-ilmoituksia tehdä, vaan lääkärit toivoisivat voivansa ennaltaehkäistä ajoterveyttä uhkaavia sairauksia.
Lääkärit kokevat tekevänsä liikenneturvallisuustyötä, vakavasti sairaiden kuljettajien paikka ei ole liikennevirrassa. Lääkärit eivät kuitenkaan pysty estämään nuorten liikennekuolemia tai päihteissä ajamista. Kuljettajalla itsellään on aina vastuu ajokunnostaan muita tiellä liikkujia kohtaan.
Vuodesta 2013 lähtien R2 korteissa pakollinen lääkärintarkastus alkaa 45-vuotiaana ja toteutuu viiden vuoden välein. Ryhmässä 1 pakollinen tarkastus on vasta yli 70-vuotiaana. Alkutarkastusta henkilöauton korttia varten ei enää tarvita, jos voi omalla ilmoituksella vakuuttaa olevansa terve. Käytännössä pakollinen ajokorttitarkastusikä tulee myöhään, jolloin monet sairaudet ovat jo puhjenneet. Hoitamattomina johtavat ajo-oikeuden menetykseen alle 60-vuotiaana.
Näyttöä on kohonneen verenpaineen ja rasva-arvojen hoidosta, molemmat lisäävät toimintakykyisiä vuosia. Nämä hoidot vaikuttavat suoraan aivoterveyteen ja säilyttävät ajokorttia etenkin ikäväestössä. Ikä on itsessään ajokykyä heikentävä tekijä, mutta jokainen voi vaikuttaa siihen, miten ikääntyy.
Useita perussairauksia voi estää mm. pyrkimällä pysymään normaalipainoisena. Liikunnalla, ravitsemuksella, päihteettömyydellä sekä riittävällä unella on aivojen toimintaa vahvistavaa vaikutusta, joka suoraan ylläpitää riittävää ajoterveyttä ja -kognitiota.
Koska liikenneympäristö on niin monimutkainen, tarvitaan tervettä tarkkaavaisuutta, huomiokykyä ja reagointia. Toistaiseksi ei ole vielä robottia, joka voisi korvata ihmistä ratin takana.
Ei siis kannata menettää ajo-oikeuttaan sairastumalla, jos toiveita on myös eläkeiässä autoilla.
Ole sinäkin oman ajokorttisi säilyttäjä, selvitä ajoterveytesi ja riskitekijäsi ajoissa. Ajokortti on hyvä terveyskortti.
Marja Huuskonen
Kirjoittaja on erikoislääkäri, joka tekee väitöskirjaa ajoterveyden arvioinnista Turun yliopistossa.