Ihminen kosteusvauriorakennuksen koekaniinina

Kansallisen sisäilmaohjelman mukaan puhdas sisäilma on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat Suomessa yleisiä ja niistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Ongelma on yleinen erityisesti julkisissa tiloissa. Ongelman laajuutta on käsitelty 2012 julkaistussa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa kiinteistöjen kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksesta Suomessa.

Olen oululainen työterveyslääkäri. Toimiessani Oulun poliisilaitoksen lääkärinä vuosina 2016–2017 työpaikan remontin aikana sairastui astmaan 21 henkilöä ja 140 henkilöä kärsi monenlaisista oireista. Poliisien sairastumista (1) käsiteltiin A-talk-ohjelmassa vuonna 2018, ja olen pyrkinyt pitämään tutkimusaihettani julkisuudessa aina kun mahdollista.

Vuosina 2019–2020 olemme julkaisseet tieteellisiä artikkeleita, joissa Oulun poliisien (2), Helsingin Kätilöopiston (3) ja pohjois-suomalaisten koululaisten (4) oireet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa ovat myrkylliseen sisäilmaan sopivia. Rakennusten käyttäjillä esiintyy runsaasti neurologisia oireita, sydän- ja niveloireita, hengitystietulehduksia ja erityisesti lapsilla myös vatsaoireita. Tutkimuksen lasten kotikunnan erikoissairaanhoidon kustannukset lapsilla ovat moninkertaisesti suuremmat kuin viereisissä kunnissa.

Valitettavasti lääkärikunta on hyvin jakautunut asenteeltaan kosteusvaurioiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Lääkärilehteä on vaikeaa saada julkaisemaan kirjoituksia näistä terveyshaitoista, ja minua on myös kehotettu varomaan ihmisten pelottelua toteamalla, että ”vaaraa perusteettomasti korostavan informaation jakaminen voi sairastuttaa” (Potilaan lääkärilehti). Väite on varsin absurdi; kosteusvauriokiinteistöjen ja homeiden aiheuttamista terveyshaitoista on olemassa selkeä konsensus (WHO).

Teemme lisäksi tutkimusta monikemikaaliherkkyydestä sekä neurologisista ja sydänoireista kosteusvaurio-olosuhteissa kärsivien potilaiden verinäytteistä. Tutkimuksessa yritetään selvittää, onko oireilevilla erilaisia löydöksiä verrattuna henkilöihin, joilla tämän tyyppistä altistumista ja oireilua ei ole. Yksi tutkittava tekijä ovat neuronaaliset vasta-aineet, joita löytyy esimerkiksi aivovauriopotilailla ja erilaisissa neurologisissa sairauksissa. Tällainen löydös voisi selittää sitä, miksi jotkut yksilöt kärsivät oireista olosuhteissa, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Ryhmämme on eri mieltä siitä, että ns. Sick Building Syndrooma -oireilu johtuisi ihmisen pelosta tai olisi opittua käyttäytymistä. Tällainen teoria ei ole tieteellisesti perusteltu, sen taustalla ei ole tieteellistä näyttöä eikä teoria ole immunologiaa ymmärtävälle lääkärille järkeenkäypä.

Ihmisen käyttäminen sisäilmaolosuhteiden koekaniinina täytyy saada loppumaan. Tavallinen toimintatapa on, että tilaan, jossa useampi yksilö ei ole pystynyt työskentelemään, ohjataan uusi työntekijä testattavaksi, sairastuuko tämä vai ei ilman että yritettäisiin selvittää, mistä oireilu johtuu, mikä on työturvallisuuden kannalta ongelmallista. Nykyisin on olemassa menetelmiä (1,2,3) joilla kiinteistön aiheuttamaa terveyshaittaa voidaan arvioida. Kiinteistöjen kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemisen tulisi olla terveysviranomaisten ehdoton tavoite.

Saija Hyvönen

Kirjoittaja on työterveyshuollon erikoislääkäri ja väitöstutkija.