Vahingosta voi oppia – kirurgikin!
Vahinko ei tule kello kaulassa edes sairaalassa. Vaikka haluaisimme kaikki ajatella sairaalan olevan turvallisin paikka potilaalle, niin inhimilliset virheet voivat johtaa vakaviin haittatapahtumiin. Erityisen riskialtis ala ongelmille on kirurgia. Erilaiset leikkauksiin liittyvät potilasvahingot ovat toistuvasti yliedustettuina tilastoissa.
Potilaille seuraukset vahingoista vaihtelevat kivusta ja särystä aina kuolemaan saakka. Mistään pienistä asioista ei siis ole kysymys. Ideaalimaailmassa kenenkään ei pitäisi joutua potilasvahingon uhriksi, ja kaikki keinot on syytä ottaa käyttöön niiden estämiseksi.
Valitettavasti potilasvahinkokorvaukset ovat vuosien saatossa vain lisääntyneet, ja Potilasvakuutuskeskus maksoi vuonna 2019 potilaille korvauksia 40,1 miljoonaa euroa. Potilasvahingoista aiheutuu siis inhimillisen kärsimyksen lisäksi huomattavia kuluja terveydenhuoltojärjestelmälle. Potilasturvallisuuden edistämiseksi onkin siis tehtävä aktiivista työtä nyt ja tulevaisuudessa. Yksi tärkeä keino turvallisuuden lisäämiseksi on jo tapahtuneiden potilasvahinkojen analysointi Potilasvakuutuskeskuksesta.
Kukaan kirurgi ei halua potilaansa kärsivän haittatapahtumasta hoidon aikana. Tapahtunut potilasvahinko voi johtaa hoitavan henkilökunnan huomattavaan henkiseen kuormitukseen ja pahimmillaan jopa työuran loppumiseen. Joskus tuntuisi varmasti helpommalta lakaista tapahtuneet vahingot pöydän alle ja unohtaa ne. Menneisyyden virheitä voidaan kuitenkin toistaa loputtomiin. Tutkimalla aikaisempia potilasvahinkoja voidaan löytää niiden juurisyyt ja kehitellä keinoja estää uusia vahinkoja tulevaisuudessa. On turhaa, että aina uusi polvi kirurgeja joutuu omakohtaisesti oppimaan vaikeimman kautta samat asiat. Vatsaan unohtuneet leikkausliinat eivät kuulu kirurgiaan yhtään enempää tänä päivänä kuin 20 vuotta sitten.
Monet vahingot voidaan estää yksinkertaisin keinoin. Lentokoneista tutut tarkistuslistat tuovat myös leikkaussaliin lisäturvallisuutta. Riittävällä koulutuksella voidaan vähentää virheellisiä diagnooseja ja parantaa anatomian tuntemusta. Tunnistamalla vaaran paikat leikkaussalin tiedonkulussa parannetaan yhteistyötä ja potilasturvallisuutta.
Jokainen potilasvahinko on turha. Onkin joka ikisen terveydenhuollon työntekijän vastuulla pyrkiä niiden ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen avulla voimme yhdessä saavuttaa päämäärämme.
Minna Laukkavirta
Kirjoittaja on potilasvahinkojen estämisestä ja potilasturvallisuuden kehittämisestä kiinnostunut verisuonikirurgi ja väitöskirjaopiskelija.