Kudostuhoa vainuamassa – merkkiaineita Parkinsonin taudin diagnostiikkaan

Koirien hajuaisti on moninkertaisesti ihmisen hajuaistia parempi. Siksi haukkujen neniä hyödynnetäänkin muun muassa ihmisten ja huumeiden etsinnässä. Vaikeasta ja vaihtelevasta sokeritasapainosta kärsivät diabeetikot ovat löytäneet avun ja ystävän hypokoirista, jotka haistavat insuliinipuutteisessa aineenvaihdunnasta syntyviä ketoaineita. Myös COVID-19-kriisissä koirat ovat olleet apuna lentokentillä tunnistamassa tautia kantavia. Kokeellisempaa on koirien käyttö diagnostiikassa esimerkiksi syöpien tai kroonisten tautien kuten Parkinsonin taudin tunnistamisessa.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin keskushermostonrappeumasairaus, joka tyypillisesti ilmenee liikkumisen jäykkyytenä ja vapinana. Siihen liittyy usein unihäiriöitä, masennusta, hajuaistin menetystä ja käytöshäiriöitä. Taudin mekanismina pidetään autonomisen hermoston dopamiinivälitteisten hermosolujen etenevää tuhoutumista, mikä taudin edetessä leviää myös muihin hermosoluihin. Usein taudin toteamiseen johtavat liikkumisen oireet tulevat esille vasta, kun merkittävä määrä hermosoluja on jo tuhoutunut.

Pohjois-Amerikassa on 2015 vuodesta alkaen koulutettu niin kutsuttuja PAD-koiria (Parkinson Alert Dogs), jotka koulutetaan haistamaan Parkinsonin taudissa esiintyvää hajua. Toistaiseksi koiria on käytetty Parkinsonin taudin tutkimuksen tukena ja niiden kanssa on yritetty jäljittää yhdistettä, jonka koirat haistavat.

Tutkimusasetelman perusteella on saatu selville, että esimerkiksi talin tiettyjen yhdisteiden, perilaldehydin ja eikosaanin, pitoisuudet voisivat toimia Parkinsonin taudin merkkiaineina. Potentiaalisin merkkiaineista lienee kuitenkin taudissa kertyvä proteiini alfasynukleiini. Keskushermoston lisäksi proteiinin on havaittu kertyvän myös muualle elimistöön kuten ihoon ja suolistoon. Innovatiivisia tulevaisuuden tapoja tutkia potilaan alfasynukleiinipitoisuutta voivat olla esimerkiksi COVID-19-testiä muistuttava nenän pyyhkäisytesti tai ihosta otettava kudosnäyte.

Vaikka Parkinsonin tautiin ei vielä ole löydetty parantavaa tai etenemistä hidastavaa lääkettä, saavat useimmat potilaat apua oireisiin täsmälääkkeistä, jotka lisäävät dopamiinin määrää keskushermostossa. Parantavan hoidon löytämiseksi olisi oleellista onnistua toteamaan jo varhaisen vaiheen Parkinsonin taudit, joissa hyvät merkkiaineet olisivat suureksi avuksi. Varhaisen diagnostiikan kehittäminen on tärkeää, jotta potilaita voidaan jatkossa hoitaa paremmin.

Laura Saari

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan Parkinsonin taudin ilmiasua ja sen tautimekanismia sekä omistaa koiranpennun.