Suomi on etäinen ja vieras kieli Pohjanmaan ruotsinkielisille nuorille

Osa maamme suomenruotsalaisista nuorista tuntuu hallitsevan suomen kielen huonosti. Etnologian pro gradu -tutkielmassani (2019) selvitin Pohjanmaalla sijaitsevien Närpiön ja Kristiinankaupungin alueella asuvien ruotsinkielisten 18−20-vuotiaiden lukiolaisnuorten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä sekä sen käytöstä heidän arjessaan. Aineistosta noussut keskeinen havaintoni oli, että suomi on etäinen ja vieras kieli monille näille ruotsinkielisille nuorille.

Yksi syy, jonka vuoksi suomen kieli voi jäädä heille etäiseksi, on se, että he eivät välttämättä kuule sitä tavallisessa arjessaan lainkaan. Pohjanmaan maakunta on vahvan ruotsinkielinen, ja suurin osa tutkimukseni opiskelijoistakin puhuu äidinkielenään ruotsia. Alueella on pitkäaikaiset kielelliset ja kulttuuriset yhteydet Ruotsiin, minkä huomaa arjessa esimerkiksi siitä, että nuoret tuntevan paremmin naapurimaan tapahtumat ja julkisuuden henkilöt kuin Suomen. Toki monet alueen asukkaista osaavat suomeakin, mutta se ei ole kuitenkaan itsestään selvää.

Tutkimukseeni osallistuneille opiskelijoille koulu on ollut se paikka, jossa he ovat kuulleet pääsääntöisesti suomea. Oppiiko koulussa PUHUMAAN suomea? Ei. Moni heistä totesikin, että heidän suomen kielen taitonsa ovat heikot tai erittäin heikot. Koulujen suomen kielen opetus on liian kielioppipainotteista. Ja tämänhän me muistamme itsekin omilta kouluajoiltamme.

Moni opiskelija kuitenkin piti tärkeänä osata suomea, vaikka sen opiskelua kuvailtiin ”pakkopullaksi” ja puhumista ”oudoksi ääntelyksi”. Miten suomea voisi sitten oppia puhumaan, jos sitä ei opi koulussa eikä sitä kuule vapaa-ajalla? Mielestäni ruotsinkielisten koulujen tulisi tarjota enemmän elävän suomen kielen harjoittelemista, esimerkiksi kielirajat ylittävänä kurssitarjontana suomenkielisen koulun kanssa.

Miksi minä kiinnostuin Närpiön ja Kristiinankaupungin lukiolaisten suomen kielen käytöstä ja osaamisesta? Muutin itse reilut kymmenen vuotta sitten kyseiselle alueelle ja havaitsin, että monet alueen nuoret eivät osaa puhua suomea. Pohdin, että miksi näin on. Todennäköisesti alueen ruotsinkieliset nuoret tulevat tarvitsemaan suomea – ainakin jossain määrin – työelämässään ja yleisessä kommunikaatiossa.

Tästä aiheesta oli helppo ottaa koppi ja valita se tarkastelun kohteeksi gradulleni. Olen itse kaksikielisenä kiinnostunut kaksi- ja monikielisyydestä, kieliasenteista sekä kielenkäytöstä erilaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa.

Nyt tekeillä olevassa väitöskirjatutkimuksessani jatkan samassa aihepiirissä kuin pro gradu -tutkielmassani. Minua kiinnostaa edelleen selvittää mm. seuraavat asiat:

• Mitä Pohjanmaan nuoret ajattelevat omista mahdollisuuksistaan yhteiskunnassamme, jos he eivät osaa suomea?
• Miksi naapurimaamme Ruotsi houkuttelee ruotsinkielisiä nuoria opiskelemaan? Onko kieli tärkein syy ja onko siihen myös muita vaikuttavia tekijöitä?

Tutkimukseni aineistona ovat teemakirjoitukset (kerätty 2017-2020) ja -haastattelut.

Stina Savolainen

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava etnologian oppiaineessa. Väitöskirjatutkimuksen aiheena on suomen kielen merkitys Pohjanmaan ruotsinkielisten opiskelijoiden arjessa. Tutkimuksellaan hän haluaa laajentaa näkökulmia siitä, millaista on olla Pohjanmaan ruotsinkielinen nuori sekä millaisena he kokevat ja käsittävät toisen kotimaisen kielen omista arjen lähtökohdistaan.

Lähteet:

Kepsu, Kaisa 2016. Hjärnflykt eller inte. En analys av den svenskspråkiga flyttningen mellan Finland och Sverige 2000–2015. Magma 2/2016. Tankesmedja Magma. Saatavilla: http://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/95.pdf

Savolainen, Stina 2019. Räcker det att endast kunna säga ”ja” eller ”nej” på finska. Etnologinen tutkimus suomen kielen merkityksestä ruotsinkielisten lukiolaisten näkökulmasta

Pro gradu -tutkielma. Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos. Turun yliopisto: Turku

Stenberg-Siren, Jenny 2020. Svenska, finska, engelska − komplement eller alternativ?. En inblick i ungas språkanvändning. Magma 1/2020. Tankesmedja Magma. Saatavilla: http://magma.fi/wp-content/uploads/2020/01/magma1_2020_webb-1.pdf