Munuaispotilaiden sydän- ja verisuonitautiriskin arvioon lisää työkaluja

Turkulainen tutkimus osoitti, että munuaispotilaiden kuolemanriskiä voidaan arvioida kuvantamis- ja verikoetutkimusten keinoin. Yksittäisen potilaan riskinarvio auttaa myös  hoidon kohdentamisessa.

Krooninen munuaistauti on merkittävä terveysongelma ja sitä sairastaa arviolta yli 10 % väestöstä.¹ Vuonna 2017 munuaiskorvaushoidossa oli 3,9 miljoonaa potilasta, ja määrä tulee lisääntymään merkittävästi ennen kaikkea eloonjäämisennusteen parantuessa. Munuaiskorvaushoitoon tulevista potilaista yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntymässä lähes kolmanneksella.²

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien riski kuolla on normaaliväestöä suurempi. Suuri osa kuolleisuudesta selittyy sydän- ja verisuonitautikuolemilla. Perinteiset riskitekijät, kuten diabetes, tupakka ja verenpainetauti selittävät munuaispotilaiden valtimokovettumatautia vain osin.

Munuaistaudille ominaisia riskitekijöitä ovat jatkuva tulehdustila, aliravitsemus, ja verisuonen välikerroksen kalkkeutuminen, eli mediaskleroosi. Sydän- ja verisuonitautien hoito ja ennaltaehkäisy tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantamiseksi.

Krooninen valtimotauti, elämänlaatu ja mortaliteetti –tutkimukseemme osallistui 210 loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa potilasta. Kartoitimme valtimokovettumataudin ilmentymiä, perinteisiä ja munuaistautiin liittyviä riskitekijöitä, kroonisen tulehduksen ilmentymiä, ja niiden vaikutusta ennusteeseen.

Tutkittaville tehtiin rasituskoe ja sydän kuvannettiin ultraäänellä. Vatsa-aortan kalkkisuutta arvioitiin röntgenkuvasta, sekä tutkittiin verisuonien sisäkalvon rakennetta ja toimintaa. Lisäksi otettiin laajat verikokeet, mukaan lukien varastoverinäytteet myöhempiä tutkimuksia varten. Sairaalahoitojaksot, lääkitykset ja kuolinsyyt kirjattiin.

Tutkimuksemme vahvisti suorituskyvyn, vatsa-aortan kalkkisuuden sekä plasmasta mitattujen sydänmerkkiaineiden ja albumiinin, (veriplasman proteiini) ennustavan kuolleisuutta loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnassa. Myös tietyt sydämen ultraäänitutkimuksen mittaustulokset liittyivät kuolleisuuteen. Lisäksi tutkittavilla vatsa-aortan kalkkisuus kehittyi nopeasti ja kehityksen suuruus oli yhtä suuri eri munuaiskorvaushoitomuodoissa, mukaan lukien munuaisensiirto.

1. Jager KJ., Kovesdy C., Langham R. ym., A single number for advocacy and communication-worldwide more than 860 million individuals have kidney diseases. Nephrol Dial Transplant 2019; 34:1803–1805
2. Terveyskylä.fi/munuaistalo, Vaikean kroonisen munuaistaudin ohjaus Suomessa – suositus 2021

Roosa Lankinen
Koulutus: Sisätautien ja nefrologian el, tohtorikoulutettava
Työpaikka: Turun yliopistollinen keskussairaala, Munuaiskeskus