Hyvinvoiva äiti edistää perheen hyvinvointia

On todettu, että äidin hyvinvointi tukee koko perheen hyvinvointia. Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Silti varsinkin pienten lasten vanhemmat saattavat sivuuttaa omat tarpeensa, vaikka niiden kuuntelu voisi edesauttaa arjessa jaksamista ja lisätä hyvinvointia. Etenkin äidit tuntuvat laittavan muun perheen usein itsensä edelle.

Vuonna 2021 Suomessa oli lähes 1,6 miljoonaa äitiä ja vuoden 2020 aikana uusien biologisten äitien määrä kasvoi lähes 20 000:lla. Suomen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä on arvostettu ympäri maailman ja kaikilla raskaana olevilla naisilla ja heidän perheillään on oikeus neuvolapalveluihin. Synnytyksen jälkeen palveluiden painopiste kuitenkin siirtyy äidin terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta vastasyntyneeseen, jonka seurauksena äidit voivat tuntevat jäävänsä yksin omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevien asioiden kanssa.

Raskausaika ja synnytys mullistavat koko perheen, mutta etenkin äidin, elämän monella tapaa. Jokapäiväinen arkielämä muuttuu perheen kasvaessa ja samaan aikaan tuleva äiti käy läpi lukuisia eri muutoksia mielen ja kehon suhteen. Kehollisesti, raskaus aiheuttaa muutoksia erityisesti keskivartalon ja lantion alueella. Raskauden edetessä vatsan ja lantionalueen paine kasvaa ja hormonaaliset muutokset löystyttävät lantionalueen sidekudoksia. Keskivartalon lihasten, pallean ja lantionpohjanlihasten rasitus lisääntyy, jonka seurauksena lihastraumojen sekä erilaisten hermo- ja sidekudosvaurioiden riski kasvaa.

Keskivartalon lihasten, pallean ja lantionpohjanlihasten toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat oireet kuten virtsankarkailu, alaselän ja lantion alueen kivut ja laskeumaoireet ovat suhteellisen yleisiä raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat oireet voivat vaikuttaa naisen kokemaan hyvinvointiin ja niillä on todettu olevan yhteyksiä muun muassa heikentyneeseen elämänlaatuun, mielenterveyden ongelmiin kuten masennusoireisiin ja ahdistukseen, alentuneeseen itsetuntoon ja muutoksiin seksuaalisuudessa.

Toimintahäiriöitä ja niiden oireita on mahdollista ennaltaehkäistä ja hoitaa tietyissä määrin harjoitteiden ja liikunnan avulla, mutta toimintahäiriöiden tutkiminen ja harjoitteiden ohjaus ei ole osa äitiysneuvolan määriteltyjä sisältöjä. Suomessa on tehty melko vähän tutkimusta äitien hyvinvoinnista, etenkin hyvinvoinnin edistämisestä ja synnytyksestä palautumisesta. Lehosmaan (2020) tutkimuksen mukaan 30 prosenttia synnyttäneistä naisista ei saanut lainkaan opastusta lantionpohjan lihasharjoitteluun raskauden aikana tai sen jälkeen.

Väitöskirjassani tutkin, voidaanko keskivartalon ja lantionpohjan lihasten vahvistamiseen keskittyvän verkkovalmennuksen avulla tukea synnyttäneiden naisten hyvinvointia sekä edistää raskaudesta ja synnytyksestä palautumista. Toiseksi, tutkin kokemuksia hyvinvointiin liittyvästä ohjauksesta äitiysterveydenhuollossa sekä äitien että terveydenhoitajien näkökulmasta. Tulosten tavoitteena on kehittää synnyttäneiden naisten saamaa ohjausta äitiysterveydenhuollossa ja edistää äitien – ja siten koko perheiden – hyvinvointia.

Iina Ryhtä
Kirjoittaja on fysioterapeutti, yliopisto-opettaja ja hoitotieteen tohtoriohjelman väitöskirjatutkija. Väitöskirjatyön aiheena on synnyttäneiden naisten hyvinvoinnin edistäminen ja raskaudesta ja synnytyksestä palautumisen tukeminen.

Lähteet:

Davenport MH, Nagpal TS, Mottola MF, et al. Prenatal exercise (including but not limited to pelvic floor muscle training) and urinary incontinence during and following pregnancy: A systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine 2018; 52: 1397–1404.

Davenport MH, Marchand AA, Mottola MF, et al. Exercise for the prevention and treatment of low back, pelvic girdle and lumbopelvic pain during pregnancy: A systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine 2019; 53: 90–98.

L 1326/2010 Terveydenhuoltolaki, 15 § Neuvolapalvelut. Viitattu 17.9.2020. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L2P15

Lehosmaa, J. 2020. Synnyttävien äitien lantionpohjan lihasharjoittelun ohjausta tulisi kehittää. Fysioterapia 01/2020, 20–25.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2021. Vanhemman hyvinvointi. Viitattu 7.12.2021. Saatavilla: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemman-hyvinvointi/

Mendes, A., Hoga, L., Gonçalves, S., Silva, P. & Pereira, P. 2017. Adult women’s experiences of urinary incontinence: a systematic review of qualitative evidence. The Joanna Briggs Institute. JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Reports 15(5), 1350-1408.

Sangsawang, B. & Sangsawang, N. 2013. Stress urinary incontinence in pregnant women: a review of prevalence, pathophysiology, and treatment. International Urogynecology Journal 24, 901-912.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. toim. Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. Viitattu: 17.9.2020. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-972-5

Tilastokeskus 2021. Äidit tilastoissa 2021. Viitattu 7.12.2021. Saatavilla: https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/aidit-tilastoissa.html

Woodley SJ, Lawrenson P, Boyle R, et al. Pelvic floor muscle training for preventing and treating urinary and fecal incontinence in antenatal and postnatal women. Cochrane Database of Systematic Reviews; 2020. Epub ahead of print May 7, 2020. DOI: 10.1002/14651858.CD007471.pub4.