Kansanedustajan tehokkain vaikutusvalta voi olla näkymätöntä

Tutkin väitöskirjassani kansanedustajan vaikutusvaltaa ja sosiaalista pääomaa. Eduskunta määritellään kansanedustajien pelikentäksi, missä kunkin kansanedustajan toiminta riippuu hänen käytettävissään olevasta sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma on yksilön toiminnallinen resurssi, joka ilmenee ihmisten välisissä suhteissa (Bourdieu 1986). Sosiaaliseksi pääomaksi voidaan nimetä esimerkiksi nimenomaan kvalifikaatiot eli tausta, koulutus mutta myös verkostot. Sen avulla poliitikko tekee päätöksiä, vaikuttaa ja saavuttaa asioita. Sosiaalinen pääoma antaa henkilölle mahdollisuuden käyttää ja kasvattaa valtaa suhteessa muihin. Vaikutusvalta voi perustua sekä muodollisissa hierarkioissa oleviin asemiin ja niiden antamaan auktoriteettiin ja toimivaltaan että epämuodollisiin tekijöihin, kuten taitoon ja karismaan.

Sosiaalisen pääoman merkitys tuli esille tekemissäni haastatteluissa esimerkiksi, että osaamisen eli kvalifikaatioiden lisäksi korostettiin verkostojen eli kaverisuhteiden merkitystä eduskuntatyössä ja vaikutusvallassa. Tutkimuksessani tunnistan useita ominaisuuksia, joista käsittelen tässä tekstissä suhteita, asemaa ja poliittista pelisilmää.

Hyvät suhteet ovat vallankäytön edellytys. Valtaa käytetään vuorovaikutuksessa ja on tärkeää osoittaa yhteistyökykyä ja luottamusta. Luottamuksen myötä rakentuvat myös kaverisuhteet. Luottamukselliset suhteet pohjautuvat esimerkiksi kykyyn kuunnella, tehdä kompromisseja ja perehtyä asioihin. Kansanedustajia yhdistävät esimerkiksi samanlaiset asiakokonaisuudet valiokuntatyössä ja suhteita muodostetaan yli puoluerajojen, koska ilman yhteistyötä ei saada asioita eteenpäin. Osa kansanedustajista rakentaa suhteitaan asioiden ympärille ja osa asemansa tai taustansa kautta. Toiset ovat taitavia julkisuuden ja median kanssa.

Vaikutusvalta muuttuu merkittävästi aseman myötä. Esimerkiksi ministereillä, eduskuntaryhmien puheenjohtajilla, puolueiden puheenjohtajilla ja valiokuntien puheenjohtajilla on valtaa ja auktoriteettia. Tämä tuo suoraa päätösvaltaa. Ministerinä valta on konkreettista: esität päätösvaihtoehdot, kannat kokonaisvastuun ja teet lopulliset päätökset.

Taitava kansanedustaja omaa hyvän poliittisen pelisilmän. Pelisilmällä kansanedustaja osaa lukea tilanteita, arvioida mihin polttaa poliittista ruutia, kuinka hyödyntää sosiaalisia taitoja ja verkostoja sekä miten edistää asioita henkilökohtaisilla ominaisuuksilla kuten karismalla. Esimerkiksi hallituksen esityksiin tulee osata vaikuttaa jo ennen kuin ne tuodaan täysistuntoon.

Edellä kuvatut resurssit ovat iso osa eduskunnassa käytettävän vallan näkymätöntä todellisuutta. Usein jopa tehokkain vallankäyttö ei jätä jälkeä, vaikka kansanedustaja on voinut vaikuttaa päätöksiin yllättävän paljon. Tätä näkymätöntä vaikutusvaltaa eduskunnassa käytetään eniten: sitä on vaikeinta havaita, mutta se on vallankäytön muotona tehokkain. Siksi kansanedustajan sosiaalinen pääoma onkin tutkimukseni keskiössä.

Karoliina Kähönen
Kirjoittaja tekee monografia-väitöskirjaa Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa. Hän on kirjoittanut blogitekstin ensisijaisesti väitöskirjansa aineiston pohjalta. Hän on haastatellut väitöskirjaa varten kymmeniä kansanedustajia eri puolueista viime vaalikauden aikana (11/2017 –06/2018), jolloin oli itse eduskunta-avustaja. Tutkimuksen aiheena on sosiaalisen pääoman ja vaikutusvallan ulottuvuudet yksittäisen kansanedustajan näkökulmasta.

Lähteet:

Bourdieu, P. (1986). The forms of capital. In: Richardson, J., Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education.