Uudella lähestymistavalla kestävämpää hoitoa syöpään

Turun yliopisto
Arno Ylitalo lähikuvassa
Arno Ylitalo

Akuutti myeloinen leukemia on hyvin aggressiivinen, luuytimestä kehittyvä, verisyöpä. Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 ja määrät ovat olleet maailmanlaajuisesti nousussa muita syöpiä enemmän (1). Potilaat ovat keskimäärin 68-vuotiaita, mutta syöpätautia tavataan kaiken ikäisillä. Toistaiseksi ainoa mahdollisesti parantava hoito tautiin on suuriannoksinen solusalpaajahoito, jonka jälkeen potilaan luuydin voidaan korvata luovuttajalta saadulla luuytimellä.

Täysi parantuminen taudista on kuitenkin harvinaista ja yli puolella potilaista tauti uusiutuu. Tällöin hoitovaihtoehdot käyvätkin jo vähiin. Hoitoprosessi on pysynyt lähes muuttumattomana 70-luvulta asti ja vasta viime vuosikymmenellä löydettiin uusia mahdollisia lähestymistapoja AML-potilaiden hoitoon. Oma tutkimukseni perustuu leukemiapotilaiden uuden sukupolven yhdistelmähoitoon, missä erityisenä mielenkiinnon kohteena on Clever-1 -reseptorin estäminen vasta-aineella.

Akateemikko Sirpa Jalkanen löysi tutkimusryhmänsä kanssa Clever-1 -reseptorin jo 1990-luvulla Turun yliopistossa. Clever-1 -reseptori esiintyy mm. ihmisen makrofagien pinnalla ja sillä on tunnistettu olevan lukuisia ihmisen immuunipuolustuksen toimintaan ja myös syövän kehittymiseen liittyviä rooleja. Tutkimusryhmämme tutkimukset ovat osoittaneet, että Clever-1 -reseptorin estäminen lisää elimistön puolustusjärjestelmän kykyä tuhota syöpäsoluja (2). Tutkimustuloksiin perustuen on kehitetty Clever-1 -reseptorin toiminnan estävä vasta-ainelääke Bexmarilimab. Lääkkeen vaikutuskohde on kasvaimissa olevien makrofagien toiminnan muuttaminen.

Makrofagit ovat keskeinen osa ihmisen synnynnäistä immuunipuolustusta, joiden pitäisi estää syövän kehittymistä. Lukuisten vaikeahoitoisten syöpien kasvaimien massasta kuitenkin jopa puolet voi olla makrofageja ja niiden on tällöin todettu muuttuneen suojelemaan syöpäsoluja elimistön puolustusjärjestelmältä. Clever-1 -reseptorin estäminen muuttaa makrofagit takaisin elimistön puolelle ja aktivoi koko puolustusjärjestelmän tuhoamaan syöpää. Bexmarilimab on ollut kliinisissä kokeissa lukuisien erilaisten syöpien hoidossa potilailla, joiden muut hoitovaihtoehdot ovat vähissä. Tulokset kokeista ovat vähintäänkin lupaavia ja lukuisat syöpäpotilaat ovat saaneet merkittävää hyötyä lääkkeestä (3).

Verisyövät ovat ainoa syöpätyyppi, jossa Clever-1 -reseptori esiintyy myös syöpäsolujen pinnalla. Reseptorin rooli syöpäsoluissa on vielä selvittämättä, mutta sen esiintyminen AML:ssa liittyy potilaiden lyhyempään selviytymiseen ja taudin todennäköisempään uusiutumiseen (4). Uskomme, että Bexmarilimab hidastaa AML:ssa verisyövän etenemistä, sekä estää syöpäsolujen kykyä piiloutua immuunipuolustukselta.

Bexmarilimab voisi yhdessä uusien leukemialääkkeiden kanssa tehostaa erityisesti iäkkäiden potilaiden hoitoa ja vähentää taudin uusiintumista. Elämme jännittäviä aikoja, sillä vuoden 2022 keväällä aloitamme Helsingissä kokeen, jossa AML -potilaille annetaan Bexmarilimabia osana yhdistelmähoitoa.

Arno Ylitalo
Kirjoittaja on neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Turun yliopistossa ja tuore tohtorikoulutettava Turun molekyylilääketieteen tohtoriohjelmassa, Maija Hollménin tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan hän selvittää Bexmarilimabin käytön laajentamista osaksi verisyöpien hoitoa, jotta näiden vakavien tautien potilaat saisivat pidemmän elinajanodotteen eikä tauti uusiutuisi.

 

Lähteitä:

  1. Hao, T., Li-Talley, M., Buck, A. An emerging trend of rapid increase of leukemia but not all cancers in the aging population in the United States. Nature, Sci Rep 9, 12070 (2019).
  2. Viitala M, Virtakoivu R, Tadayon S ym. Immunotherapeutic Blockade of Macrophage Clever-1 Reactivates the CD8+ T-cell Response against Immunosuppressive Tumors. Clin Cancer Res 2019; 25(11): 3289-3303
  3. Virtakoivu R, Rannikko J, Viitala M, ym. Systemic Blockade of Clever-1 Elicits Lymphocyte Activation Alongside Checkpoint Molecule Downregulation in Patients with Solid Tumors: Results from a Phase I/II Clinical Trial. Clin Cancer Res 8/2021 (27) (15) 4205-4220
  4. Sheng-Yan Lin, Fei-Fei Hu, Ya-Ru Miao, ym. Identification of STAB1 in Multiple Datasets as a Prognostic Factor for Cytogenetically Normal AML: Mechanism and Drug Indications, Molecular Therapy – Nucleic Acids, Volume 18, 2019, p. 476-484