Hirvenmetsästyksen täytyy olla sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää

Hirvenmetsästys on esimerkki toiminnasta, jossa luonto ja ihminen kohtaavat erityisen selkeästi. Ihmisen tarpeet kohtaavat luonnon tarpeet kestävyydestä, eikä aina suinkaan vältytä konflikteilta. Ihmisen kannalta tärkeitä näkökulmia ovat esimerkiksi tieliikenteen turvallisuus, metsänomistajien tavoitteet ja metsästystoiminnan mielekkyys. Luonnon kannalta tärkeitä tarpeita ovat hirvipopulaation elinvoima ja hyvinvointi sekä lajien välinen tasapaino. Kestävä hirvikanta tarkoittaa varmasti myös eri ihmisille hyvin eri asioita.

Tutkimme kestävää riistanhoitoa monitieteisesti ja tarkastelemme paikallisen tason eli metsästysseurojen toimintaa sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Tavoitteenamme on määritellä mitä kestävä hirvenmetsästys on ja tutkia, mikä selittää sen vaihtelua eri seurojen välillä.

Mittaamme hirvenmetsästyksen kestävyyttä metsästysseuroissa kolmella eri muuttujalla: käytännön toiminta, päätöksenteko ja kestävän hirvikannan ylläpito. Onnistunut käytännön toiminta tarkoittaa sitä, että seuran jäsenet noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä, ovat tyytyväisiä toimintaan ja kokevat sen olevan reilua. Toimivan päätöksenteon tulee olla tasa-arvoista, ottaa kaikki asianosaiset mukaan, ja jäsenten tulee olla tyytyväisiä siihen. Kestävä hirvikanta tarkoittaa sitä, että seurat noudattavat kannan hallintaa koskevia suosituksia ja arvioivat sen olevan kestävällä tasolla alueellaan. Mitä paremmin muuttujat toteutuvat, sitä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää hirvenmetsästys tutkimuksemme mukaan on.

Alustavien tulosten perusteella havaitsimme, että hirviseurojen toiminnassa onnistunut päätöksenteko ja käytännön toiminta ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Mielenkiintoista on, että päätöksenteko ja käytännön toiminta toteutuvat paremmin silloin kun samat jäsenet ovat pysyneet kauemmin seurassa, mutta myös uusia jäseniä hyväksytään säännöllisesti. Pitkäaikaiset jäsenet voivat lisätä keskinäistä luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä mahdollistaa tiedon siirtymisen. Uudet jäsenet taas mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden ja voivat tuoda uusia hyviä toimintatapoja sekä intoa toimintaan. Kestävän hirvikannan ylläpitoon eli hirvenmetsästyksen ekologiseen kestävyyteen taas vaikuttavat positiivisesti jäsenistön korkea tietotaso, pitkäaikaiset jäsenet sekä seurojen välinen yhteistyö.

Tutkimuksessamme sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden mittarit ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikkiin kestävää hirvenmetsästystä mittaaviin muuttujiin vaikuttavat positiivisesti jäsenistön luottamus viranomaisiin ja toiminnan korkea sosiaalinen merkitys. Onkin hyvin tärkeää huomioida, että ekologisesti kestävää hirvikantaa ei voida saavuttaa, jos seuran toiminta tai päätöksenteko paikallisella tasolla eivät toimi.

Laura Tuominen
Kirjoittaja tekee väitöskirjaansa kestävästä luonnonvarojen hallinnasta Turun yliopistossa biologian laitoksella. Hän on erityisen kiinnostunut paikallisista yhteisöistä, jotka löytävät joustavia ja luovia ratkaisuja huolehtia yhteisistä luonnonvaroista. Häntä on aina kiehtonut ihmisten moninaiset tavat toimia yhdessä toistensa ja luonnon kanssa, ja tutkimuksessaan hän pääsee syventymään näihin asioihin.