Kaikki liike kannattaa!
Nykyaikainen elämäntyyli länsimaissa eroaa huomattavasti esi-isiemme ja aiempien sukupolvien elämäntavoista.
Metsästäjä-keräilijöille todennäköisesti kertyi yli 10 000 askelta päivässä helposti, vaikkei tuolloin vielä ollutkaan aktiivisuusrannekkeita muistuttamassa askeltavoitteista.
Kun kelataan ajassa eteenpäin 1900-luvun alkuun ja puoliväliin, liikunta ei enää ollut yhtä olennaisessa roolissa elossapysymisen ja selviytymisen kannalta. Tyypilliset työnkuvat olivat kuitenkin fyysisesti raskaita.
Nykypäivän työvälineet ovat teknologian kehityksen myötä vaihtuneet lapionvarsista läppäreihin ja työasut kuraisista saappaista kauluspaitoihin. Työmatkatkin taittuvat usein oman auton mukavuudessa – jos työpaikalle ylipäätään on mentävä paikan päälle. Työpäivän päätteeksi pitäisi vielä tehdä ruokaostoksetkin. Ah, onneksi senkin voi hoitaa sohvan nurkasta.
Istumista kertyykin keskimäärin 8–10 tuntia päivässä. Vaikkei istumisen terveysvaikutuksia ole vielä tutkittu perinpohjaisesti, pitkä istumisaika vaikuttaa olevan terveydelle haitallista.
Liikunta puolestaan on tunnetusti hyväksi terveydelle. Terveyden ylläpitämiseksi olisi hyvä tehdä 2,5 tuntia viikossa reipasta eli sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa. Erityisesti syyssateissa tai pimeinä pakkasiltoina sohva voi kuitenkin olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin lenkkeily. Onko peli siis menetetty, jos työpäivät kuluvat ruudun äärellä, eikä urheilu ja liikuntakaan päivän päätteeksi tunnu omalta jutulta?
Mitä jos terveyshyötyjä voitaisiinkin saada hikiliikunnan sijaan myös vain istumalla vähän vähemmän?
Tätä me tutkimme ryhmässämme. Alustavat tuloksemme viittaavat siihen, että pidempi päivittäinen seisomisaika on yhteydessä alhaisempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Monesta toimistosta nykyään löytyvät säädettävät sähköpöydät saattavat siis olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.
Metsästäjä-keräilijät tuskin laskivat aikanaan päivittäisiä askeleitaan terveyshyötyjen toivossa. Vielä muutama vuosikymmen takaperinkään ei ollut tarvetta liikkumissuosituksille, aktiivisuusrannekkeille tai sähköpöydille kannustamaan liikkeelle ja vähentämään istumista. Nykyään arjessa selviää kuitenkin vähäisellä fyysisellä kuormituksella, ja elintapasairaudet yleistyvätkin kiihtyvällä tahdilla.
Hyvä uutinen on kuitenkin, että voimme kaikki vaikuttaa omiin elintapoihimme. Liikunta kannattaa aina, ja Maailman terveysjärjestön WHO:n uusimpia liikkumissuosituksia lainaten: ”Every move counts”. Taidankin nostaa peppuni ylös penkistä ja tehdä pienen taukojumpan – näyttää käsienheilutteluni ja kyykkäilyni sitten miten hassulta tahansa avotoimiston muille työntekijöille.
Taru Garthwaite
Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri (liikuntalääketiede) ja Turun kliinisen tohtoriohjelman tohtorikoulutettava. Väitöskirjassaan hän tutkii istumisen terveysvaikutuksia, ja selvittää voiko istumisen vähentäminen auttaa parantamaan terveyttä ja ennaltaehkäisemään sairauksia.