Ruskeaa materiaalia seulan päällä.

Pronssikautisen viljelyn arvoitus Ahvenanmaalla

Jenni Lucenius lähikuvassa
Jenni Lucenius

Ahvenanmaan Tjärnanin pronssikautisella asuinpaikalla vuonna 2020 toteutetulla arkeologisella kaivauksella paljastui löytökokonaisuus, joka sisälsi useiden erilaisten viljojen hiiltyneitä siemeniä. Löytö koostuu sadoista, lähes tuhansista yksittäisistä siemenistä. Tällaista löytömäärää ei ole aiemmin tunnettu Suomesta tai Ahvenanmaalta. Löytö antaa lisätietoa tärkeään kysymykseen muinaisen viljelyn laajuudesta ja siitä, mitä viljalajeja pronssikaudella viljeltiin.

Suomen pronssikaudelle ajoitetut viljelykasvit tunnetaan näiden hiiltyneinä säilyneiden siementen kautta. Ohra (Hordeum vulgare) oli pitkään ainoa varmuudella pronssikautiseksi tunnistettu viljalaji, sekä aikakauden yleisin lajike (Vanhanen 2019). Säännöllisen viljelyn alkamisesta ja sen laajuudesta on käyty runsaasti tieteellistä keskustelua. Vanhimmat Ahvenanmaalta löydetyt kivikautiset viljanjyvät ovat noin 1500 vuotta varhaisempia kuin manner-Suomessa (Vanhanen ym. 2019), mutta niillä ei todennäköisesti ollut suurta taloudellista merkitystä saariryhmän merellisessä ympäristössä. Nykyään pääosa tutkijoista näkee, että viljelyn esiintyminen Lounais-Suomessa on jäljitettävissä viimeistään myöhäispronssikaudelle, vaikka sen laajuus ja merkitys on edelleen epäselvää.

Pohjois-Ahvenanmaan Saltvikissa sijaitsevan Långbergsödan kylän Tjärnanin löytö voi muuttaa käsitystämme pronssikauden viljelystä. Kasvinjäännökset löytyivät asuinpaikalle avatusta koekuopasta, jossa muinaiseen maakuoppaan rajautuva kokonaisuus erottautui selkeinä hiiltyneinä pilkkuina puhdasta hiekkaa vasten. Aineiston alustava tunnistus osoittaa, että siemenet ovat peräisin eri viljalajeista, kuten ohrasta ja alkuvehnästä (Gustavsson, suullisesti). Siemenet on lähetetty analyysiin, jonka avulla voidaan tunnistaa yksittäisten viljelykasvien lajit. Yksi siemenistä on radiohiiliajoitettu 800-luvulle eaa, eli myöhäiselle pronssikaudelle.

Löytö voi antaa vastauksen kysymykseen siitä, oliko Ahvenanmaalla paikallista viljelyä pronssikaudella. Aikaisemmin maakunnasta samalle aikakaudelle ajoitettuja viljalöytöjä on vain muutama. Läheisestä suosta tehdyt siitepölyanalyysit osoittavat pientä lisääntymistä viljan siitepölyn esiintymisessä pronssikaudella (Andrén ym, 1996). Jotta jyvälöydön mahdollinen yhteys paikalliseen viljelyyn voidaan selvittää, on jyvien lisäksi myös analysoitava muu kellutuksessa talletettu orgaaninen materiaali. Toiveena on tunnistaa esimerkiksi erilaisia ​​rikkakasvilajeja, jotka voivat viitata siihen, että viljely on tapahtunut paikallisesti.

Jos tutkimukset osoittavat, että viljanjyvät ovat tuontitavaraa, herättävät tulokset kysymyksiä niiden alkuperästä. Tjärnanin keramiikka-aineisto on typologisesti niin kutsuttua Otterbötekeramiikkaa, eli samaa tyyppiä kuin Kökarissa ulkosaaristossa sijainneella asuinpaikalla. Otterböten pyyntiasuinpaikan keramiikka-astioiden painanteista tunnistetut viljalajit, kuten ohra, erilaiset varhaiset vehnälajikkeet, hirssi (panicum miliaceum) ja kikherne (Cicer arietinum), osoittavat kontakteja eteläisen Itämeren alueelle (Gustavsson 1997; Hjelmqvist 1997).

Löytö antaa uutta tietoa Ahvenanmaan pronssikaudesta, varhaisen viljelyn luonteesta, sekä kontakteista ja suhteista Itämeren alueella.

Jenni Lucenius
Kirjoittaja on arkeologian jatko-opiskelija Turun yliopistossa. Analyysien tulokset julkaistaan ​​tieteellisesti tutkimusprojektissa “Keramiikka, kemia ja petrografia. Neoliittiset savi-idolit ja astiat Ahvenanmaalta ja Itämereltä”, joka on osa kirjoittajan väitöskirjahanketta.

Lähteet:

Andrén E., Veski, S. & Storå, J. 1996. Biostratigraphical Investigations in Connection with Archaeological Dwelling Sites at Jansmyra, Åland. In Ann-Marie Robertsson (ed.), Landscapes and Life: Jubilee Volume in honour of Urve Miller. PACT 50-IV: I. Rixensart: PACT Belgium. Pp. 355-365.

Gustavsson, K. 1997. Otterböte. New light on a Bronze Age Site in the Baltic. Theses and papers in Archaeology B: 4. Academic dissertation. Published by the Archaeological research laboratory, Stockholm university.

Hjelmqvist, H. 1997. Economic plants of the Bronze Age of the Kökar Islands. In: Gustavsson, K. 1997. Otterböte. New light on a Bronze Age Site in the Baltic. Theses and papers in Archaeology B: 4. Academic dissertation. Published by the Archaeological research laboratory, Stockholm university.

Vanhanen, S. 2019. Prehistoric Cultivation and Plant Gathering in Finland. An Archaeobotanical Study. Academic dissertation. Department of Cultures. Helsingin yliopisto.

Vanhanen, S., Gustafsson, S., Ranheden, H., Björck, N., Kemell, M. och Heyd, V. 2019. Maritime Hunter-Gatherers Adopt Cultivation at the Farming Extreme of Northern Europe 5000 Years Ago. Scientific Reports 9:4756.

Gustavsson, Rudolf. RG analyser. Suullinen tiedoksianto 4.12 2021