Lapsen kasvojen alaosa lähikuvassa.

Tehokas lääkkeenantoreitti on ihan nenäsi edessä

Suvi-Maria Tiainen lähikuvassa.
Suvi-Maria Tiainen

Suun kautta otettuna lääkkeet imeytyvät yleensä hitaasti ja niiden vaikutuksen alkamiseen menee aikaa. Sairaalassa lääkkeitä voidaan antaa potilaille myös esimerkiksi suonensisäisesti tai lihaksensisäisesti, jolloin lääkevaikutus alkaa nopeammin. Nämä lääkkeenantoreitit ovat tehokkaita, mutta vaativat pistämistä, mikä saattaa esimerkiksi lapsipotilaiden mielestä olla pelottavaa.

Lääkkeen annostelu nenään on hyvä vaihtoehto, jolla on mahdollista saavuttaa nopea vaikutus ja hyvä teho ilman pistoksia. Nenäannostelun muita etuja toisiin lääkkeenantoreitteihin verrattuna ovat sen helppous, henkilökunnan turvallisuus (ei riskiä pistotapaturmiin ja veriteitse tarttuvien tautien saamiseen) ja se ettei annostelussa vaadita steriiliä tekniikkaa.

Jos lääke annetaan suun kautta, maksa käsittelee ja hajottaa osan lääkkeestä ennen kuin se ehtii vaikuttaa. Nenäannostelussa lääke pääsee oikoreittiä maksan ohi, ja siksi vaikutus tulee tehokkaampana. On myös esitetty teoria, että nenän kautta annostelu tarjoaisi lääkkeille suoremman reitin keskushermostoon hajuhermoa ja kolmoishermoa pitkin. Mikäli teoria osoittautuu paikkansapitäväksi, se saattaa tulevaisuudessa mullistaa joidenkin hankalahoitoisten keskushermostotautien hoidon, joihin nykyisellään ei ole olemassa tehokkaita hoitoja.

Nenän kautta annostellaan nykyään lääkkeitä moneen eri tarkoitukseen ja jatkossa valikoima tulee kasvamaan entisestään. Eniten nenäannostelua hyödynnetään tällä hetkellä ambulansseissa esimerkiksi kivun ja epileptisten kouristuskohtauksien hoidossa. Muita lääkkeitä, joita tällä hetkellä voidaan annostella nenän kautta ovat masennuksen hoitoon käytettävä ketamiini, sekä jotkin migreenilääkkeet. Myös rokotteita voidaan antaa nenään: nenäsumutteena annettava influenssarokotus kuuluu lapsilla jo kansalliseen rokotusohjelmaan.

Lääkkeiden annostelu nenän kautta on herättänyt viime aikoina runsaasti kiinnostusta ja tutkimuksia nenään annosteltavista lääkkeistä on käynnissä paljon. Parhaillaan tehdään tutkimuksia muun muassa nenän kautta annosteltavista pahoinvointilääkkeistä, jotka olisivat hyödyllisiä koska oksentaessa suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö ei onnistu. Keskushermostotaudeista Parkinsonin tautiin ollaan kehittelemässä nenän kautta annosteltavaa levodopa-lääkettä ja nenään annosteltua insuliinia tutkitaan Alzheimerin taudin hoitomahdollisuutena. Moni on varmaan lukenut myös kehitteillä olevasta suomalaisesta koronavirusrokotteesta, joka annostellaan nenän kautta.

Suvi-Maria Tiainen
Kirjoittaja on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Satasairaalassa ja tohtorikoulutettava Turun yliopistossa, jonka väitöskirjatutkimus käsittelee intranasaalisesti annosteltavaa deksmedetomidiinia ortopedisilla potilailla.