Sote-uudistus tarvitsee dialogia
Sote-uudistuksessa on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden ja rakenteiden uudistamisesta, jossa vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä laajemmille hyvinvointialueille. Muutos on numeroiden valossa valtava.
Tällä hetkellä palveluiden järjestämisestä vastaa vajaa 200 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 22 pelastuslaitosta. Uudistuksessa järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Kaiken kaikkiaan siirtyvää henkilöstöä arvioidaan olevan noin 173 000. Edessä on työmarkkinahistoriamme ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleen organisointi.
Valmistelu etenee alueilla väliaikaisten valmisteluelinten (Vate) johdolla. Yhteensovitettavia näkökulmia ja intressejä on paljon ja riskit vastakkainasetteluun juuttumiselle ovat suuret. Puolueen, kunnan, ammattiryhmän ja oman edun tavoittelusta olisi päästävä aitoon yhdessä ajattelemiseen ja tekemiseen.
Tutkin dialogisen johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä kolme vuotta sitten tapahtuneessa sote-kuntayhtymän fuusiossa. Kyseessä oli samankaltainen muutos kuin mitä alueilla tällä hetkellä valmistellaan. Tutkimukseni pohjalta voin sanoa, että suurissa muutoksissa kannattaa pysähtyä dialogiin, vaikkei sille aina tuntuisi olevan aikaa. Dialogiin käytetty aika maksaa itsensä takaisin asioiden sujuvuutena ja inhimillisesti kestävänä muutoksena. Dialogia tarvitaan prosessin eri vaiheissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Vastuu yhteisen ajattelun mahdollistamisesta on ensisijaisesti johtajilla ja esimiehillä. Apuna voi käyttää koulutettuja dialogin ohjaajia.
Dialogi on erityinen vuorovaikutustilanne, joka rakennetaan dialogin periaatteiden mukaisesti niin, että yhdessä ajatteleminen tulee mahdolliseksi. Dialogi hyödyntää ihmisten erilaisia kokemuksia ja synnyttää kokonaiskäsitystä siitä, minkälaisia näkökulmia asiaan liittyy ja mikä niiden merkitys ihmisille on. Dialogissa syntyy jaettua ymmärrystä ja yhteistä kieltä, joka on kulttuurin perusta. Jokaisen uuden hyvinvointialueen yhteisen kulttuurin perusta syntyy parasta aikaa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Sen eteen kannattaa tehdä töitä yhdessä, dialogissa.
Eeva Nummi
Kirjoittaja on 3. vuoden tohtorikoulutettava ja tutkii dialogisen organisaation kehittämistä. Häntä inspiroi käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen yhdistäminen tavalla, joka palvelee aidosti muutosta kohti inhimillisempää organisaatioelämää.