Laila Pullinen kaislikossa konepistooli kädessään.

Konepistooli ja pulleat kivivarpaat – Nuori taiteilija kuvanveiston perinteen haastajana nyt ja 50 vuotta sitten

Satu Pajarre lähikuvassa.
Satu Pajarre

Syksyllä 1968 kuvanveistäjä Laila Pullinen (1933–2015) etsi taiteelliselle ilmaisulleen uusia väyliä. Vuotta aiemmin hän oli saanut valmiiksi suuren räjäyttämällä muotoonsa pakotetun kuparisen teoksen Aurinko tunturissa.  Pullinen kuulutti lehtihaastattelussa konepistoolia taiteen tekemisen välineeksi.[1] Se kun jättäisi repivämpiä jälkiä kuin voimakkaamman aseen pyöreä reikä.

Vuoden 2022 nuoreksi taiteilijaksi valittua kuvanveistäjä Emma Jääskeläistä (s.1988) kuvaillaan perinteisen kuvanveiston haastajaksi. Hänen valintaansa perustellaan rohkealla materiaalin käytöllä: ”teokset ovat vähän isompaa kalibeeria”[2]. Kivi koetaan edelleen perinteiseksi kuvanveiston materiaaliksi, jonka kovuutta taiteilija sovitetaan artikkeleissa ”myhäilemään”[3] ja nuoruutensa (ja naistoimijuutensa?) valtuuttamana ratkomaan. Jääskeläinen muuttaa kirjaimellisesti kivikovan materiaalin orgaaniseksi kuvaksi ihmiskehosta ja sen pienistä ulokkeista, sormista ja varpaista.

Perinteiden kyseenalaistaminen katsotaan nuoren taiteilijan ominaisuudeksi. Laila Pullinen haastoi perinteet konepistoolilla ja dynamiitilla. Hän käytti uransa aikana mm. kierrätysmateriaaleja, puun juuria sekä lampaan villaa. Loisteputkista luotu veistos jopa poistettiin näyttelystä sen oletetun vaarallisuuden takia.  Hän teki taidetta tietenkin kivestä ja pronssista, joiden luonne aikanaankin vaikutti hyväksytymmältä. (Haastattelu vuodelta 1971: Laila Pullisen Auringonkantaja toi valon Italiasta Suomeen | Elävä arkisto | yle.fi)

1960-luvun viitekehyksessä naiselle asema kuvanveistäjänä ei ollut itsestäänselvyys. Kivi materiaalina kuului miehille. Pullista kehotettiin uransa alkuaikoina jättämään haaveet kuvanveistosta sikseen, perusteluina milloin hänen terveydentilansa, milloin työn raskaus naiselle sopimattomana.  Jääskeläinen on voinut aloittaa opintonsa performatiivisen taiteen parissa ja siirtyä luontevasti kuvanveistoon. Hänen sukupuolensa ei ole rajoittanut ilmaisukeinon valintaa. Hän voi puhua pehmeästi ilman, että hänen taiteilijuutensa tai taiteensa luonne laitettaisiin marginaaliin tai naisille sopivan taiteen kategoriaan. (Haastattelu 16.11.2021: Vieraana Vuoden nuori taiteilija Emma Jääskeläinen | Ylen aamu | TV | Areena | yle.fi)

Kuitenkin näiden kahden naistoimijan taidearvosteluja lukiessaan jää tuntu, että viidenkymmenen vuoden aikana taidepuhe ei lopulta ole paljoakaan muuttunut. Nykyään naisella taiteilijana on vapaus valita tekemisen tavat ja materiaalit, mutta yhtä kaikki hänet voidaan artikkeleissa kirjoittaa hämmästelemään näiden ominaisuuksia. Kuvanveiston perinteet koetaan edelleen maskuliinisina ja monumentaalisina.

Onko haastajan rooli nuorelle naistoimijalle vieläkään tässä ajassa sopivaa? Pitääkö osoittaa vakavasti otettavuutensa pysymällä perinteisessä, mutta muokkaamalla sitä vain omaan käteen sopivammaksi? Pitääkö rähistä ja provosoida, vai olisiko lempeys nykyhetken trendi? 1960-luvun lopussa kolmikymppinen nainen saattoi haastaa perinteisen kuvanveiston konepistoolilla, 2020-luvun alussa empaattisella kosketuksella ja pulleilla kivivarpailla.

FM Satu Pajarre
Kirjoittaja tekee taidehistorian alaan kuuluvaa väitöstutkimusta naistoimijoiden sijoittumisesta kuvanveiston professioon 1940–1970-luvun Suomessa, fokuksena kuvanveiston diskurssi. Tutkimuksen erityiskohteena ovat taiteilijat Essi Renvall (1911–1979), Eila Hiltunen (1922–2003), Laila Pullinen sekä Rauni Liukko (1940–2014).

Lähteet:

[1] IS 3.9.1968 ”Laila Pullinen haluaa lainaksi konepistoolin”

[2] Yle verkkouutiset 12.11.2021  Vuoden nuori taiteilija Emma Jääskeläinen haastaa lempeästi perinteistä kuvanveistoa | Yle Uutiset

[3] Kulttuuritoimitus 12.11.2021, Arto Murtovaara: ”Onpa kivi kova, myhäili vuoden nuori taiteilija Emma Jääskeläinen” Onpa kivi kova, myhäili tuore vuoden nuori taiteilija, kuvanveistäjä Emma Jääskeläinen – Kulttuuritoimitus

kuva: Kuvanveistäjä Laila Pullinen STEN-konepistooli kädessään. Kuvaaja Helge Heinonen, Museovirasto. Kuvalähde Finna laila pullinen | Hakutulokset | Finna.fi