Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen tarvitaan asiakaslähtöisyyttä

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Kuluneen syksyn aikana uutiset ja kannanotot palveluiden määrällisistä ja laadullisista puutteista ovat olleet lähes viikoittaisia. Huolta ovat herättäneet muun muassa ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen palveluiden vähäisyys, pitkät jonot psykiatriseen erikoissairaanhoidon ja psykoterapian vaikea saatavuus.

Myös tutkimustieto tuo esiin huolen kouluikäisten mielenterveyspalveluiden riittämättömyydestä, vaikeasti saavutettavuudesta ja vaihtelevuudesta (Putkuri ym. 2022). Lokakuussa julkaistu THL:n raportti paljasti, että merkittävä osa kouluissa työskentelevien terveydenhoitajien, lääkäreiden, kuraattorien ja psykologien työajasta kuluu erilaisiin mielenterveyden pulmiin. Ennaltaehkäisyn sijaan kouluissa tehtävä työ onkin muuttunut korjaavaksi palveluksi (Hietanen-Peltola ym. 2022).

Asiakaskokemuksia mielenterveyspalveluista tutkittu vain vähän

Tuoreen mielenterveysstrategian (Vorma ym. 2020) mukaisesti palveluiden tulisi olla ihmisten tarpeiden mukaisia. Tarpeiden voidaan ajatella liittyvän sekä palveluiden saatavuuteen, että niiden sisältöön. Lasten ja nuorten kokemuksia mielen hyvinvointiin liittyvistä palveluista on selvitetty kuitenkin vain vähän (Peltola & Moisio 2017), mikä osaltaan vaikeuttaa palveluiden käyttäjien tarpeisiin vastaamista. Harvoissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa ongelmakohdiksi nousee mm. avun tarpeen tunnistaminen, nuorten omien näkemysten ohittaminen ja hoidon järjestyminen (Peltola & Moisio 2017).

VoimaProfi-hanke vastaa haasteeseen

Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-hankkeessa haastatellaan kokemusasiantuntijoita mielen hyvinvoinnin tuen järjestämisestä ja pyritään löytämään asiakaslähtöisiä ideoita palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada kuuluviin lapsen, nuoren ja vanhemman ääni.

Kokemusasiantuntijoiden näkemyksistä muodostetut tulokset esitellään sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille että tulevia ammattilaisia kouluttaville lehtoreille. Tavoitteena on myös selvittää ammattilaisten ja opettajien näkemyksiä liittyen niihin haasteisiin ja kehitysehdotuksiin, joita kokemusasiantuntijat nostavat esiin (ns. BIKVA-malli, Krogstrup 2004). Ammattilaisten ja heitä kouluttavien lehtoreiden ratkaisuehdotukset viedään eteenpäin esimiestasolle ja päättäjille. Kokonaistavoitteena on laatia alueellinen toimintamalli, jonka avulla lapset, nuoret ja vanhemmat saavat nykyistä paremmin tukea mielen hyvinvoinnin haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa.

Tiina Putkuri
Kirjoittaja on terveydenhoitaja, Laurea-ammattikorkeakoulussa työskentelevä hoitotyön lehtori ja väitöskirjatutkija Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Häntä innostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä hoitotyön koulutuksen kehittäminen.

Lähteet

1. Putkuri, T., Lahti, M., Laaksonen, C., Sarvasmaa, A. S., Huttunen, R., & Axelin, A. (2022). Mental health services in the school environment-Future visions using a phenomenographic approach. Journal of Clinical Nursing, 10.1111/jocn.16376. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/jocn.16376
2. Hietanen-Peltola M., Jahnukainen, J, Laitinen K. & Vaara S. (2022). Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla. Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2022. THL, Raportti 11/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-931-3
3. Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M., & Kosloff, A. (toim.). (2020). Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
4. Peltola, M. & Moisio, J. (2017). Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Nuorisotutkimusverkosto /Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 190.
5. Krogstrup H. (2004). Asiakaslähtöinen arviointi – Bikva-malli. Hyvät käytännöt, Menetelmä -käsikirja. Stakes 2004. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193603