Rikkakasvien torjunta-aineet uhkana kimalaisille
Rikkakasvien torjunta-aineet eli kasvinsuojeluaineet ovat agrokemikaaleja, joiden tarkoitus on estää tai häiritä rikkakasvien normaalia kasvua ja kehitystä. Kasvinsuojeluaineita käytetään maataloudessa paljon, sillä rikkakasvit aiheuttavat vuosittain valtavia satotappioita. Nämä kasveja vastaan tarkoitetut kemikaalit voivat kuitenkin olla uhkana myös pölyttäjähyönteisille.
Pölyttäjähyönteiset ovat sekä maaekosysteemeille että maanviljelylle elintärkeitä, sillä liki kolmannes maailmanlaajuisesta sadosta on ainakin osittain hyönteisten pölytyksen varassa. Maailman hyönteispopulaatioiden koko ja diversiteetti ovat olleet jo pitkään laskussa. Syiksi on esitetty esimerkiksi maanviljelyn ja kaupungistumisen seurauksena tapahtuvaa elinympäristöjen köyhtymistä ja pirstoutumista, vieraslajien ja tautien leviämistä, ilmaston lämpenemistä ja tuholaismyrkkyjen, kuten kasvinsuojeluaineiden lisääntyvää käyttöä.
Väitöskirjatutkimukseni keskittyy kasvinsuojeluaineiden aktiivisena aineena käytetyn glyfosaatin vaikutuksiin pölyttäjille. Glyfosaatti on 1970-luvun alussa kehitetty kasvimyrkky, joka estää vihreiltä kasveilta löytyvän sikimaattikierron. Sikimaattikierrossa kasvi tuottaa itselleen välttämättömiä aminohappoja, joita ilman kasvi kuolee. Glyfosaatti on maailman käytetyin kasvinsuojeluaine, sillä se on edullinen ja äärimmäisen tehokas. Maanviljelyn lisäksi sitä käytetään mm. viheralueilla, kotipuutarhoissa, teiden varsilla ja metsätaloudessa. Sen käyttöä on lisännyt myös 2000-luvun alussa rauennut alkuperäinen patentti ja markkinoille tulleet GMO-kasvit, jotka eivät kuole glyfosaattiin.
Glyfosaattia on pidetty pitkään turvallisena kasvinsuojeluaineena, sillä eläimillä ei ole sikimaattikiertoa, jonka glyfosaatti estää. Viime vuosina glyfosaatti on kuitenkin saanut paljon huomiota, kun sen negatiivisista vaikutuksista mm. pölyttäjähyönteisiin ollaan saatu lisää tutkimustietoa. Väitöskirjani keskittyykin tutkimaan näitä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia pölyttäjähyönteisiin, etenkin vähemmän tutkittuihin kimalaisiin.
Väitöskirjassani tutkimme glyfosaatin vaikutuksia kimalaisiin sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Selvitämme mm. vaikuttaako glyfosaatille altistuminen kimalaisten ravinnonhakukäyttäytymiseen, muistiin, pesään löytämiseen, pesän rakenteeseen ja suolistomikrobistoon. Selvitämme myös, voivatko kimalaiset altistua glyfosaatille epäsuorasti meden ja siitepölyn kautta.
Vaikka tutkimukseni ovat vasta alussa, alustavat tulokset osoittavat turvallisena pidetyllä glyfosaatilla olevan useita negatiivisia vaikutuksia kimalaisiin. Alustavien tulosten perusteella havaitsimme myös, että kimalaiset eivät välttele altistettuja satokasveja, vaikka niillä olisi mahdollisuus vierailla altistumattomissa kasveissa, joten kimalaiset voivat altistua epäsuorasti glyfosaatille useita päiviä sen käytön jälkeen.
Pölyttäjien vähentyessä ja kasvinsuojeluaineiden käytön jatkuvasti kasvaessa toivon tuottavani päättäjille, maanviljelijöille, kotipuutarhureille ja valmistajille uutta tutkittua tietoa kasvinsuojeluaineiden haitoista pölyttäjille.
Kimmo Kaakinen
Kirjoittaja tekee väitöskirjaansa glyfosaattipohjaisten herbisidien vaikutuksista pölyttäjähyönteisiin Turun yliopistossa biologian laitoksella. Hän on kiinnostunut pölyttäjistä, niiden vuorovaikutuksista ja niiden tuottamista ekosysteemipalveluista.