Sotilaallinen kriisinhallinta on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisprosessia johtamisen näkökulmasta. Operaation perustaminen on monimutkainen suorite, joka alkaa kansallisesta poliittisesta päätöksenteosta. Poliittisen päätöksenteon jälkeen asia siirtyy Puolustusvoimille valmistelu- ja toimeenpanovaiheeseen.

Puolustusvoimista annetun lain mukaan Puolustusvoimilla on neljä lakisääteistä päätehtävää, joista yksi on osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi on osallistunut kansainväliseen kriisinhallintaan 1950-luvulta alkaen. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille presidentti Urho Kekkosen päätöksellä vuonna 1956.

Käsittelen tutkimuksessani Unifil-operaatiota. United Nations Interim Forces In Lebanon (UNIFIL) on Libanoniin sijoittuva operaatio, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien johdossa.  Operaatio on perustettu vuonna 1978 ja Suomi on osallistunut siihen lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 alkaen. Vuonna 2016 suomi päätti presidentti Sauli Niinistön johdolla vahvistaa osallistumistaan Unifil-operaatioon. Laajentaminen toteutettiin ranskalaisjohtoiseen Force Commander Reserve (FCR) -pataljoonaan.

Tarkastelen sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamista johtamisen näkökulmasta. Perustamisprosessia käsitellään tapauksena, jossa tarkastellaan Puolustusvoimien johtamistoimintaa. Tutkimukseni pyrkii rakentamaan johtamisprosessista kokonaiskuvan ja vastaamaan ”miksi” ja ”miten” johtaminen toteutettiin perustamisen aikana.

Johtamista sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisessa käsitellään prosessina, koska Puolustusvoimat organisaationa toimi kaikilla tasoilla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Johtaminen on tapahtunut Puolustusvoimien organisaation sisällä sekä verkostoissa organisaation ulkopuolella.

Sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamista tässä laajuudessa käsittelevä tutkimus on kansallisesti ainutlaatuinen. Arvion mukaan tutkimus tuottaa erittäin yksityiskohtaisen kuvauksen tapahtumasta, joka on vertailukelpoinen prosessijohtamisen yleiseen malliin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Suomen julkisen sektorin laajoissa ja kansainvälisissä projekteissa esimerkkitapauksen omaisesti. Lähimenneisyyteen sijoittuvalla tapaustutkimuksella voidaan tuottaa tietoa tulevaisuuden johtamisprosessien sujuvoittamiseksi.

Joonas Suominen
Kirjoittaja opiskelee Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmassa. Opiskeluilta jäävä aika kuluu Saaristomerellä kalastuksen merkeissä.

Pääkuvassa maisemia Etelä-Libanonista (Joonas Suomisen kuva-arkisto). Huom: Kuva on hyväksytetty Puolustusvoimien tiedottajilla julkaistavaksi julkisissa lähteissä.