Maisema vaikuttaa hyvinvointiin

Mieti, millaisessa maisemassa heräät. Oletko tuonut maisemaa jollain tavalla makuuhuoneeseesi, kenties valokuvien tai kasvien avulla? Miltä tuntuu, kun katsot ikkunasta ulos ja juot aamukahvia keittiön ikkunan ääressä? Maisema vaikuttaa hyvinvointiin, ja meidän on tärkeää ymmärtää maiseman ja hyvinvoinnin yhteyttä, jotta voimme elää terveemmin ja voiden paremmin. Fyysisen maiseman lisäksi ihminen voi kuvitella mielessään jonkin turvallisen ja tutun maiseman esimerkiksi rentoutuakseen. Millainen on sinun kuviteltu maisemasi?

Yhteiskunnassamme on huolestuttu koronan vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi heti koronan alkuvaiheessa huomattiin, että useat ihmiset lähtivät liikkumaan luontoon. Monet jäivät kuitenkin täysin eristyksiin koteihinsa ja erityisesti lasten ja nuorten liikunta väheni, eivätkä he ole palanneet liikunnan pariin edes koronarajoitusten hälvennyttyä.

Liikunnan vähentymisestä povataan massiivista terveydellistä ongelmaa, sillä lasten ja nuorten mielenterveys ja fyysinen kunto rapistuvat koko ajan. Osa lapsista ja nuorista ei voi käydä koulussa, koska he eivät jaksa. Osa nuorista ei voi käydä töissä, koska he eivät jaksa. Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että suuri joukko lapsia ja nuoria putoaa kyydistä jo ennen kuin ovat päässeet kunnolla omaan elämäänsä kiinni.

Yksilöiden kohtalot tekevät tästä terveyden heikkenemisestä ja nuorten syrjäytymisestä paljon surullisempaa kuultavaa kuin joidenkin henkilöiden väitteet siitä, että yhteiskunta rapautuu jaksamattomien nuorten vuoksi. Haluan kysyä nuorilta, joita tämä koskettaa, mitä tapahtui. Miksi päädyitte jättämään liikunnan tai mikä horjutti mielenterveyttänne? Ja ennen kaikkea: Mitä voisimme tehdä toisin? Millainen maisema motivoisi sinua liikkumaan?

Kaupunkien on rakennettava sellaisia liikuntapaikkoja, jotka motivoivat erilaisia ihmisiä liikkumaan. Esimerkiksi monet nuoret tykkäävät omaehtoisesta liikunnasta esimerkiksi skeittipuistoissa. Kuitenkin niiden rakentamiseen ei löydy määrärahoja tai viranhaltijat ja päättäjät ovat sitä mieltä, että tällaiset liikuntapaikat eivät ole oikeanlaista liikuntaa. Tässä toivon tutkijana tuovani nuorten ääntä tiukemmin esille päättäjien pöytiin, jotta he ymmärtäisivät, että heidän täytyy ottaa kaikenlaisten ihmisten ääni huomioon liikuntapaikkarakentamisessa ja kaavoituksessa. Aikuisten tehtävä on antaa nuorille mahdollisuus liikkua.

Katariina Murtolahti
Kirjoittaja on juuri aloittanut väitöskirjatutkija Turun yliopistossa etnologian oppiaineessa. Maisterintutkielmaa tehdessään hän alkoi pohtia maisemaa ja sen merkityksiä ihmiselle, josta muotoutui hänen väitöskirjansa aihe. Lisäksi häntä kiinnostaa monipuolisesti ihmisten hyvinvointi, ja maisterintutkintoa tehdessään hänen sivuaineenaan oli liikunnan yhteiskuntatieteet. Nämäkin opinnot näkyvät kirjoittajan tutkimuksellisissa valinnoissa edelleen.

Lähteet:

Kantomaa, Marko (toim.). 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion

liikuntaneuvoston julkaisuja 2020: 2. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Puolamäki, Laura. 2020. Kätketty maisema – Arkitieto lähiympäristön kohtaamisessa. Väitöskirja.
Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.