Kansainväliset yritysjärjestelyt epäonnistuvat liian usein

Erilaisin yritysjärjestelyin eli sulautumisin, jakautumisin, yritysostoin ja kotipaikansiirroin pyritään usein saavuttamaan synergiaetuja. Yli puolet epäonnistuu tavoitteen saavuttamisessa. Se on aivan liian paljon. Tämä tieto jäi takaraivooni jyskyttämään, kun luin tenttiin työpöytäni ääressä ja katsoin ikkunasta kevään lehtien puhkeamista. Vuosi oli 2022 ja minulle tuli tutkijamaailmassa melko tunnettu olo, että ”ei voi olla totta!”.

Tutkin väitöskirjassani kansainvälisiä yritysjärjestelyjä ja niitä koskevaa murrosvaihetta, joka on nyt meneillään. Lainsäädäntöön, erityisesti osakeyhtiölakiin, on juuri tehty isoja muutoksia. Niiden tavoitteena on muun muassa edistää Euroopan alueen integraatiota ja yritysten liikkumavapautta.

Elämme mielenkiintoista aikaa, koska muutokset ja lisävapaudet nähtiin ennakkoon positiivisina. Oikeusministeriö keräsi lausuntoja professoreilta, liike-elämästä ja valtion virastoilta. Melko kattavan lausuntokierroksen perusteella epävarmuuden arveltiin kuitenkin lisääntyvän vaikka muutoksia odotettiinkin. En voi olla miettimättä: miten nämä muutokset vaikuttavat suomalaisten yritysten kansainvälistysmispyrkimyksiin ja eteenkin yritysjärjestelyihin? Tämä on minun kiinnostuksen kohteeni ja asia, jonka haluan perusteellisesti selvittää.

Tänä vuonna kysyn suoraan yrityksiltä, että kuinka nyt menee omasta mielestänne nämä muutokset huomioon ottaen. Lisäksi aion selvittää miten uudet pykälät käytännössä toimivat. Tässähän on pohjimmiltaan kyseessä suomalaisten yritysten kilpailukyky, ja se kuinka tuotteitamme ja tietotaitoamme viedään maailmalle. Kuinka osakeyhtiölakia tulisi sitten edelleen parantaa? Kenties lisäämällä joitain vapauksia, mutta myös siinä täytyy olla tarkkana. Väitöskirjani valmistuu keväällä 2025 ja tuolloin minulla on valmiina konkreettisia yhtiölainsäädännön parannusehdotuksia. Lisäksi väitöskirjani tulee sisältämään hyödyllistä tietoa kansainvälistyvien yritysten tarpeisiin muutenkin. Synergia-edut – nehän voivat ihan muutenkin jäädä saavuttamatta. Jos nyt poikkitieteellisin keinoin ratkaistaan ensin lainsäädännöllinen näkökulma niin ongelmia on kuitenkin jo huomattavasti vähemmän.

Eila Kopra
Kirjoittaja on toisen vuoden väitöskirjatutkija Turun kauppakorkeakoulusta. Uskalsi tarttua kansainväliseen aiheeseen ja pureutua sen syövereihin pitkän ulkomaankokemuksensa vuoksi. Väitöskirjan teko on yksi intohimo, ja toinen niistä on metsässä hölkkääminen.