Viherympäristöt kannustavat eläkeläisiä reippaaseen liikuntaan
Kaupunkiluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia on tutkittu viime vuosikymmeninä enenevissä määrin. Viherympäristöillä on löydetty olevan monia suotuisia terveysvaikutuksia: yksi niistä on se, että viherympäristöt voivat kannustaa ihmisiä liikkumaan enemmän. Liikkeelle saattavat kannustaa myös aktiivisuusrannekkeet, joiden suosio on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.
Väitöskirjani osatutkimuksessa tarkastelin liikunnan muutosta eri ympäristöissä kaupallisen aktiivisuusrannekkeen käyttöönoton jälkeen, ja selvitin myös vaikuttaako asuinalueen viherympäristön määrä liikunnan muutokseen. Tutkimukseni kohdejoukkona oli hiljattain ikäperusteiselle eläkkeelle siirtyneet henkilöt.
Tutkimuksessa havaitsin, että eläkeläisten reipas liikunta oli keskimäärin lisääntynyt aktiivisuusrannekkeen käyttöönoton jälkeen. Reipasta liikuntaa eläkeläiset lisäsivät erityisesti aktiivisesti kuljettujen matkojen aikana sekä kotona ollessaan. Kiinnostavaa oli myös se, että ne eläkeläiset, jotka asuivat vihreämmillä asuinalueilla, lisäsivät reipasta liikuntaa aktiivisuusrannekkeen käyttöönoton jälkeen enemmän kuin ne eläkeläiset, joiden asuinalueella oli vähemmän viherympäristöä.
Päivittäisessä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta aktiivisuusrannekkeen käyttöönoton jälkeen, vaan kevyt aktiivisuus väheni vastaavassa suhteessa, kun reipas liikunta lisääntyi. Kuitenkin, vaikka fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä ei lisääntynyt, tukee kevyen aktiivisuuden korvaaminen reippaammalla liikunnalla ikääntyvien terveyttä monin tavoin.
Tutkimustulokseni osoittavat, että viherympäristöjen runsaampi määrä voi kannustaa eläkeläisiä reippaampaan liikuntaan. Tutkimustulokseni myös viittaavat siihen, että asuinympäristön ominaisuudet voivat vaikuttaa liikuntaintervention lopputulokseen.
Tutkimukseni on osa Turun yliopiston toteuttamaa REACT-tutkimusta, jonka tarkoituksena oli tutkia aktiivisuusrannekkeen käytön vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ja laajemmin terveyteen juuri eläköityneillä henkilöillä. Liikuntakäyttäytymistä mitattiin 61:ltä eläkeläiseltä laitteella, joka sisältää sekä GPS-sensorin että liikemittarin. Mittaukset tehtiin ennen kuin eläkeläiset saivat kaupallisen aktiivisuusrannekkeen käyttöönsä sekä yhden vuoden kuluttua aktiivisuusrannekkeen käytön aloittamisesta.
Sanna Pasanen
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopistossa väitöskirjatutkijana. Väitöskirjassaan Pasanen tutkii ikääntyvien työntekijöiden ja hiljattain eläköityneiden henkilöiden liikuntakäyttäytymistä ja liikkumisympäristöjä. Erityisesti hän on kiinnostunut viherympäristöjen merkityksestä liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuksessaan Pasanen hyödyntää aineistoja, jotka on kerätty vyötäröllä pidettävällä laitteella, joka sisältää sekä GPS- että liikemittarin. Työn ulkopuolella Pasanen on kahden lapsen äiti sekä liikunnan ja urheilun suurkuluttaja.