Intersemioottisen kääntämisen tutkimus

Intersemioottinen kääntäminen saattaa olla terminä vieras, mutta se on kaikkialla läsnä. Yleisimmin sillä käsitetään verbaalisen tekstin adaptaatiota elokuvaksi, maalaukseksi, sinfoniaksi, näytelmäksi. Ilmiö on nimeltään intersemioottinen- eli merkkijärjestelmien välinen kääntäminen. Se on läheistä sukua semiotiikalle. Adaptaatio on sen vieruskäsite.

Medioiden väliset adaptaatiot eivät sinällään ole uusi ilmiö. Jo antiikin ajoista on käsikirjoitus siirtynyt paperilta näytelmäksi teatterin lavalle. Kirjallisuutta on aina käännetty kuviksi, runoja on käännetty lauluiksi. Tutkimus luo ilmiöille termistön.

Intersemioottinen kääntäminen (intersemiotic translation) on Roman Jacobsonin ajatus vuodelta 1959, jolloin hän esitti, että kääntämistä on kolmenlaista: kielensisäistä (intralingual), kielten välistä (interlingual) ja merkkijärjestelmien välistä (intersemiotic). Häntä kiinnosti erityisesti lingvististen ja kulttuuristen elementtien välittyminen käännöksessä.

Oman tutkimukseni konteksti on Dante Alighierin runoelma vuodelta 1321, La Divina Commedia (suom. Jumalainen näytelmä). Danten Commedian 700-vuotisen olemassaolon aikana on sitä kuvittanut lukematon määrä kuvataiteilijoita. Kukin taiteilija on luonut oman näkemyksensä ja henkilökohtaisen tyylinsä mukaisen tulkintakokonaisuuden. Tutkin, miten Danten suurteoksen monitasoiset merkitykset ovat siirtyneet käännösprosessissa näihin tekstin kuvallisiin representaatioihin.

Verbaalisen informaation tulkinta ei-verbaaliselle välineelle on kääntämistä ja tulkintaa, kuten perinteinen kieltenvälinen kääntäminenkin on. Eri välineelläkin intersemioottisen käännöksen tulee olla uskollinen alkutekstin ideologiselle, henkiselle tai muulle sisällölle.

Commedian kuvitusten tutkimuskenttä on laaja ja monitieteinen. Tutkimus kokoaa yhteen mittavan merkitysten verkoston, joka on hajallaan monilla tieteenaloilla.

Intersemioottisen kääntämisen tutkimus analysoi sitä, miten eri semioottisia järjestelmiä käytetään saman viestin välittämiseen. Se tarjoaa meille tietoa siitä, miten eri viestintämuodot tuottavat merkityksiä ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tekstin ja sen kuvallisen representaation välisen vuoropuhelun tutkiminen tarjoaa arvokkaita uusia näkemyksiä ja oivalluksia kaikkien sen tematiikkaan liittyvien erikoisalojen käyttöön.

Heidi Limnell
Kirjoittaja on italian oppiaineen väitöskirjatutkija kieli- ja käännöstieteiden laitoksella ja kuvataiteilija.

Kuva: Michelangelo, shutterstock.com 2129225210