Graafinen violetti kuva, jonka keskellä on ihmisaivot.

Aivojen PET-kuvauksella voidaan ennustaa MS-taudin etenemistä

Sini Laaksonen katsoo kameraan ja hymyilee lähikuvassa.
Sini Laaksonen

Tutkimuksemme perusteella TSPO-PET-kuvausta voisi hyödyntää niiden MS-tautia sairastavien potilaiden tunnistamiseen, jotka ovat riskissä siirtyä etenevään sairauden vaiheeseen. Näiden potilaiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa olisi hyödyllistä, jotta heille löydettäisiin oikea hoitomuoto. Näin voitaisiin ehkäistä pysyvää toimintakyvyn heikentymistä aiheuttavan sairauden etenemistä.

MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on nuorten aikuisten yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan tuntemattomasta syystä. Myeliinille eli hermovaipalle haitalliset tulehdussolut pääsevät verenkierrosta keskushermostoon aiheuttaen aivoihin ja selkäytimeen tulehduspesäkkeitä. Erityisesti taudin alkuvaiheessa vaurioitunut hermovaippa voi korjautua, mutta myöhemmässä vaiheessa syntyy pysyviä hermovauriota. Sairauden oireet ovat hyvin moninaiset ja riippuvat tulehduspesäkkeiden sijainnista. Tavallisia alkuoireita ovat raajojen tuntohäiriöt ja toisen silmän näön hämärtyminen.

MS-tauti jaetaan etenemistapansa mukaan eri tautimuotoihin. Valtaosalla potilaista (85–90 %) taudinkulku on alkuun aaltomainen, jolloin potilaalla esiintyy pahenemisvaiheita eli oirejaksoja, joiden välissä voi olla pitkiäkin oireettomia kausia. Vuosien kuluessa pahenemisvaiheet jäävät hiljalleen pois ja potilaan toiminta- ja liikuntakyky alkaa heikentyä. Tällöin sairaus on edennyt toissijaisesti etenevään muotoon (SPMS).

MS-taudin diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin, joiden lisäksi todetaan tyypillisiä magneettikuva- ja selkäydinnestemuutoksia. Lääkehoidoilla pystytään tehokkaasti vähentämään pahenemisvaiheita ja uusia magneettikuvassa näkyviä tulehdusmuutoksia aaltomaisessa MS-taudissa. Hoito pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain, sillä tehokas varhain aloitettu hoito vaikuttaa suotuisasti myös pidemmän aikavälin ennusteeseen. SPMS-taudin tunnistaminen on haastavaa ja siirtymä tapahtuu yleensä asteittain. Valitettavasti aaltomaisen tautimuodon hoidossa käytettävät lääkkeet eivät tehoa enää SPMS-taudissa, jonka hoidon mahdollisuudet ovat nykyään vielä hyvin rajalliset.

Mikrogliasolut ovat aivojen puolustusjärjestelmän soluja, jotka suojelevat aivoja infektioita ja vaurioita vastaan. Niillä on myös monia tehtäviä aivojen normaalin kehityksen ja toiminnan kannalta. Mikrogliasolut reagoivat keskushermoston vaurioon aktivoitumalla. Joskus mikrogliasolujen aktiivisuus johtaa pitkittyneeseen tulehdusreaktioon ja hermosolujen vaurioitumiseen kuten SPMS-taudissa, jossa aivoissa kytevä tulehdus aiheuttaa pysyvää kudostuhoa ja toimintakyvyn heikentymistä. Aivojen PET-kuvauksen avulla voidaan mitata mikrogliasolujen aktiivisuutta käyttämällä erilaisia TSPO (translocator protein) -molekyyliin sitoutuvia merkkiaineita ja tutkia näin mikrogliasolujen aktiivisuutta aivojen eri alueilla. Aiemmissa tutkimuksissa SPMS-tautia sairastavien potilaiden aivoissa normaalilta näyttävässä valkeassa aineessa on todettu lisääntynyttä TSPO-merkkiaineen sitoutumista terveisiin koehenkilöihin verrattuna ja lisääntynyt TSPO-merkkiaineen sitoutuminen ennustaa myös toimintakyvyn heikentymistä. SMPS-tautia sairastavilla on lisäksi todettu lisääntynyttä TSPO-merkkiaineen sitoutumista magneettikuvassa näkyvien ei-aktiivisten MS-plakkien ympäristössä.

Väitöskirjatutkimuksessani tutkimme, voidaanko aivojen TSPO-PET-kuvausta hyödyntää ennustamaan MS-taudin siirtymistä aaltomaisesta tautimuodosta toissijaisesti etenevään tautimuotoon. Tutkimusryhmä koostui 23 aaltomaista MS-tautia sairastavasta henkilöstä, jotka olivat iältään tutkimuksen alkaessa 40–50-vuotiaita ja sairastaneet MS-tautia ainakin viiden vuoden ajan. Näin pyrittiin valikoimaan potilasjoukko, joka ikänsä ja sairautensa keston puolesta olisi riskissä siirtyä etenevään tautimuotoon. Tutkittaville tehtiin aivojen TSPO-PET-kuvaus tutkimuksen alussa mikrogliasolujen aktiivisuuden arvioimiseksi, jonka jälkeen tutkittavia seurattiin viiden vuoden ajan. Viiden vuoden kuluttua neljällä potilaalla (17 %) MS-taudin todettiin siirtyneen SPMS-vaiheeseen. Näillä potilailla totesimme aivojen PET-kuvauksessa lisääntynyttä mikrogliasolujen aktiivisuutta normaalilta näyttävässä valkeassa aivoaineessa. Lisäksi totesimme MS-plakkien ympäristössä lisääntynyttä mikrogliasolujen aktiivisuutta PET-kuvauksessa niillä potilailla, jotka kokivat kävelykykynsä heikentyneen seurantajakson aikana.

Sini Laaksonen
Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri ja tohtorikoulutettava, joka tutkii MS-tautia hyödyntäen aivojen PET-kuvausta.